Verkkouutiset

Venäläisiä sotilaita. LEHTIKUVA / AFP Olga Maltseva

Tutkijan havainto: Venäjän asevoimat ovat paljastumassa silkaksi kulissiksi

Matemaattiset mallit ovat sivuuttaneet lukuisia hyökkääjän joukoille ominaisia piirteitä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän armeija käy tohtori Jan Kallbergin mukaan Ukrainassa kalleinta sotaansa sitten toisen maailmansodan. Kuten neuvostodiktaattori Josif Stalin aikoinaan, myös presidentti Vladimir Putin selittää sodan päämääräksi natsismin kukistamisen.

Kun Putinin kompuroiva ”erikoisoperaatio” Ukrainassa on kestänyt pian kolme kuukautta, on Kallbergin mielestä ajankohtaista pohtia, miten olemme voineet vuosikymmenestä toiseen yliarvioida Venäjän asevoimia niin perusteellisesti?

– Onko kyse Potemkinin armeijasta, joka on parempi kiillottamaan nappeja kuin käymään sotia, kuten jotkut nyt sanovat, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkijana toimiva Kallberg kysyy tuoreessa artikkelissaan.

Läntisissä analyyseissa on hänen mukaansa kärsitty polkuriippuvuudesta, joka tarkoittaa taloustieteessä sitä, että aiempi käyttäytyminen vaikuttaa nykyiseen käyttäytymiseen muuttuvista olosuhteista riippumatta.

– Nato on tässä tapauksessa seurannut kylmän sodan aikana luotua polkua, hän sanoo.

– Nato ja länsimaat tekivät Varsovan liiton voimien arvioinnista kylmän sodan aikana eräänlaista taidetta arvioidessaan rautaesiripun toisella puolella olevien asevoimien kutakin osa-aluetta. Koko 1970- ja 1980-luvun ajan eurooppalaisen suursodan mahdollista lopputulosta pääteltiin numeroin, joiden pohjalta tuotettiin matemaattisiin laskelmiin perustuvia suosituksia, hän toteaa.

Laskelmiin jäi aukkoja

Numerot ovat Kallbergin mukaan johtaneet harhaan ennenkin – virheellisesti oletukset Venäjän asevoimien suorituskyvystä eivät siis suinkaan ole ensimmäinen tapaus.

– Tšekkoslovakian kriisin jälkeen vuonna 1938 ja 1939 natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja Saksan ylin sodanjohto analysoivat Ranskan ja Britannian sotavalmisteluja ja liikekannallepanokykyä. Saksalaisten arvio oli, että liittoutuneet eivät kykenisi ryhtymään menestyksellisesti täysimittaiseen sotaan lyhyellä varoitusajalla, Kallberg sanoo.

– Saksalaiset uskoivat lukujen vahvistavan, että liittoutuneet eivät lähtisi sotaan Puolan puolesta, koska niillä ei ollut siihen valmiutta eikä kykyä. Niinpä Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Kaksi päivää myöhemmin Britannia ja Ranska julistivat sodan, hän toteaa.

Vuonna 2022 matemaattiset mallit eivät ole Kallbergin mukaan kyenneet ottamaan huomioon Valko-Venäjälle palaavia venäläisjoukkoja, jotka postittavat kotiin ukrainalaiskodeista varastamiaan iPadeja, taisteluajoneuvoista irrotettujen optisten laitteiden kaupittelua mustassa pörssissä tai sitä, että korruptoituneet hankintaviranomaiset ovat ostaneet heikkolaatuisia renkaita.

Kun etsitään syitä Venäjän asevoimien surkeisiin suorituksiin taistelukentällä, nämä esimerkit ovat vasta jäävuoren huippu.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)