Tutkija varoittaa suurvaltojen ajautumisesta sotaan

Moninapainen maailma on asiantuntijan mukaan epävakaa.
Venäläinen sotilas partioi kadulla Hersonissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP /, AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA
Venäläinen sotilas partioi kadulla Hersonissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP /, AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA

Ajatushautomo Atlantic Councilin asiantuntija Matthew Kroenig arvioi, että suurvallat ovat matkalla kohti uutta kylmää sotaa, joka “ei todennäköisesti ole rauhanomainen”.

Asiantuntijan mukaan kansainvälisten suhteiden teoria tarjosi vuosikymmeniä useita syitä optimismiin, että suurvallat pystyvät ratkaisemaan erimielisyydet ilman aseellista konfliktia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Valitettavasti melkein kaikki nämä rauhoittavat voimat näyttävät purkautuvan silmiemme edessä, Kroenig kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.

Kroenig perustelee muutosta sillä, että olemme astumassa kohti moninanapaista maailmaa, joka on epävakaa ja altis konflikteille.

– Moninapaiset järjestelmät ovat osittain epävakaita, koska jokaisen maan on huolehdittava useista mahdollisista vastustajista.

Moninapaisessa maailmassa myös riskit erilaisille virhelaskelmille lisääntyvät, koska valtiot saattavat aliarvioida vastustajan kyvykkyyden.

Poimintoja videosisällöistämme

– Valtiot epäilevät vastustajansa voimaa tai päätöstä taistella, joten ne testaavat niitä. Joskus vihollinen bluffaa, ja haaste maksaa itsensä takaisin. Jos vihollinen on päättänyt puolustaa etujaan, seurauksena voi olla suuri sota, Kroenig kirjoittaa.

Tutkijan mukaan liberaali teoria on varmasti oikeassa siinä, että kansainväliset instituutiot, taloudellinen keskinäinen riippuvuus ja demokratia ovat helpottaneet yhteistyötä liberaalin maailmanjärjestyksen sisällä.

Samaan aikaan kilpailu on kasvanut liberaalin ja illiberaalin maailmanjärjestyksen välillä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Demokraattisen rauhan teorian mukaan demokratiat tekevät yhteistyötä demokratioiden kanssa. Mutta tämän päivän kansainvälisen järjestelmän keskeinen jakolinja on taistelu demokratian ja itsevaltiuden välillä, Kroenig toteaa.

Asiantuntijan mukaan historia viittaa siihen, että demokratiat pärjäävät kilpailussa paremmin.

– Valitettavasti selkeyttävät hetket, jotka taivuttavat historian kaarta kohti oikeutta, ilmenevät usein vasta suurvaltojen sotien jälkeen.

Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Pieni, mutta äänekäs joukko levittää valheita Suomesta ja suomalaisista, Seida Sohrabi sanoo näkökulmassaan.
Ryhmäjohtaja Tytti Tuppuraisen mielestä aihe on tärkeä.
Mainos