Rauha Ukrainassa voisi olla Venäjän presidentti Vladimir Putinille poliittisesti ja psykologisesti vaarallisempaa kuin sodan jatkuminen, arvioi tutkija John Christer Tønnessen ajatushautomo CEPA:n julkaisemassa artikkelissa.
Tønnessenin mukaan Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 poikkesi monista aiemmista sodista siinä, ettei sitä edeltänyt vakava sisäpoliittinen kriisi. Venäjä on silti jatkanut eskalaatiota, vaikka sodan strategiset hyödyt ovat käyneet yhä vähäisemmiksi.
– Kremlille sotilaallinen eskalaatio on muuttunut ulkopolitiikan työkalusta rakenteelliseksi ja psykologiseksi välttämättömyydeksi, Tønnessen kirjoittaa.
Tønnessenin mukaan Putinin järjestelmä nojaa vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa Venäjä esitetään jatkuvasti piiritettynä uhrina ja ulkoisten vihollisten uhkaamana. Tätä maailmankuvaa suojellaan tiukasti kontrolloidulla informaatiolla ja propagandalla.
Kun autoritaarinen johtaja kokee asemansa horjuvan, hän pyrkii alistamaan sen, minkä kokee uhkaavan itseään.
– Putinin hallinnolle on ollut ominaista, että useat merkittävät sotilaalliset eskalaatiot ovat seuranneet vaiheita, jolloin hänen asemansa on koettu haavoittuvaksi. Tšetšeniasta ja Georgiasta Krimin valtaukseen ja Ukrainan täysimittaiseen hyökkäykseen asti ulkoisia konflikteja on käytetty keinona paikata koettua hallinnan menetystä muuttamalla sisäpoliittinen tai geopoliittinen epävarmuus voimannäytöiksi, tutkija kirjoittaa.
Tønnessen arvioi, että vetäytyminen Ukrainasta pakottaisi Kremlin purkamaan ne kertomukset, joihin Putinin vallan oikeutus perustuu.
– Putinille rauha on erittäin vaarallinen, ei Venäjän kansallisen turvallisuuden vuoksi, vaan siksi, että se uhkaisi niitä hauraita psykologisia ja institutionaalisia perustuksia, joiden varaan hänen hallintonsa rakentuu, tutkija kirjoittaa.