Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta avaa Turkin motiivia jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten hyväksymistä.
Tutkijan mukaan Turkki on vuodesta 2015 asti valittanut Yhdysvalloille siitä, että tämä tukee Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ryhmiä Turkin rajan pinnassa.
– Kun Ruotsi nyt (lupauksensa mukaisesti) ottaa etäisyyttä PYD/YPG:hen [Syyrian kurdijoukot] ja käytännössä samastaa sen PKK:hon, myös USA:n linjaus saadaan näyttämään ongelmalliselta + asia pysyy NATOn agendalla. Erdoganin hallinto toimii omien intressiensä edistämiseksi, toki riskin ottaen, Alaranta toteaa Twitterissä.
– Me olemme liittymässä puolustusliittoon, jossa Turkilla on (kaikesta murinasta huolimatta) tärkeä asema. Pitäisikö olla näin, on hyvä kysymys, mutta ei meidän päätettävissä ainakaan hakijamaana, hän jatkaa.
Tutkijan mukaan Suomessa ja Ruotsissa on syytä luopua “idealistisesta uhosta”.
– Me olemme ottaneet suurten valtioiden näkemykset huomioon Neuvostoliiton aikana, ja sen jälkeen EU-maana ja tulemme tekemään niin myös NATO-maana. Miten ja missä mittakaavassa tämä tapahtuu on ratkaisevaa, Alaranta kirjoittaa.
Hetken asioita voi tarkastella myös Turkin perspektiivistä (ilman sen hyväksymistä): se on vuodesta 2015 joka päivä valittanut USA:lle että maa tukee PKK ryhmiä rajan pinnassa. Nyt se sai ryhmän nimen PKK:n ohella NATO asiakirjaan & ehdoksi uusien jäsenien hyväksymiselle.
— Toni Alaranta (@ToniAlaranta) November 7, 2022
