Matalalla lentävät droonit ja niiden tehokkaan operoinnin vaativa ilmatilan hallinta ovat ratkaisevia tekijöitä Ukrainan sodassa, arvioi sodankäynnin asiantuntija Franz-Stefan Gady Foreign Policy -lehdessä julkaistussa analyysissa.
Hän kuvailee kevyiden droonien laajamittaisen käyttöönoton olevan mullistus, joka muuttaa myös tapaa, jolla länsimaat suhtautuvat ilmaherruuteen.
Länsimaiden doktriinit ovat nyt Gadyn mukaan pitkälti vanhentuneita. Taistelu ilmaherruudesta on tutkijan mukaan siirtynyt kilometrien korkeudesta lähelle maan pintaa, minkä myötä on syntynyt uusi sodankäynnin alue.
Ukraina sai asiantuntijan mukaan etulyöntiaseman droonien käytössä sodan alussa. Osittain keskittyminen drooneihin jouduttiin tekemään Gadyn mukaan pakon edessä, sillä maalla ei ollut riittävästi tykistöammuksia länsimaisen avun viipymisen vuoksi.
Droonien integroiminen osaksi maajoukkojen toimintaa toi tutkijan mukaan Ukrainalle suuren etulyöntiaseman.
Tilanne on kuitenkin muuttunut. Gady kertoo käyneensä Ukrainan rintamalla vuoden 2025 alkupuoliskolla, eikä viesti ole hänen mukaansa enää rohkaiseva.
Venäjä on kirinyt Ukrainaa kiinni droonien laadussa, määrässä ja operoinnin taidoissa.
Hän kiinnittää erityistä huomiota ohuella valokuitukaapelilla ohjattaviin drooneihin.
– Valokuidulla ohjattavat droonit ovat tavanomaisia drooneja painavampia ja hitaampia, mutta ne pysyvät vakaasti hallinnassa jopa voimakkaan elektronisen häirinnän alla, Gady kirjoittaa.
Venäjän uudet taktiikat uhkaavat myös Ukrainan logistiikkaa ja estävät puolustajaa käyttämästä omia droonejaan tehokkaasti.
Tutkijan mukaan Ukrainan tulee nopeasti ottaa käyttöön valokuidulla ohjattavia drooneja, kasvattaa droonioperaatioiden skaalaa ja tehostaa droonien torjuntaa koko rintaman leveydellä.
