Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivosen mukaan koronapandemia osoitti, että suomalaisten kyvyssä sietää erilaisia kriisejä on parannettavaa. Asiasta uutisoi Apu.
Toivosen mukaan suomalaisten varautuminen perustuu hyvään keskinäiseen luottamukseen, jonka vuoksi eri toimijoiden ei ole helppoa kohdistaa toimia Suomea vastaan. Liikaan itsetyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan syytä vajota.
– Perinteisesti Suomessa on ollut hyvä kriisinsietokyky, mutta korona osoitti sen, että kyllä siinä petraamista, Toivonen kommentoi.
Kriiseihin varautumista hankaloittaa Toivosen mukaan se, että ne kehittyvät harvoin juuri siten, kuin niihin on varauduttu. Esimerkiksi koronapandemia vaikutti yhteiskuntaan laajemmin, kuin aiemmin oli varauduttu.
Toivosen mielestä myös nuoremmat ikäluokat ja maahanmuuttajat tulisikin kytkeä paremmin osaksi varautumisjärjestelmää. Esimerkiksi kouluissa ja kotona olisi hyvä opettaa lapsille varautumiseen liittyviä asioita. Näihin lukeutuu medialukutaito, joka on olennainen osa kriisinsietokykyä.
Medialukutaidon suhteen Toivonen luottaa sivistykseen ja koulutukseen. Hän pitääkin koulujen ottamista mukaan tehokkaampana keinona kuin sosiaalisen median käytön rajaamista nuorilta.
Kehuja saa myös vuonna 2024 pidettävä kokeilu koko ikäluokalle pakollisista kutsunnoista. Toivonen uskoo, että ne mahdollistavat kattavan kuvan saamisen koko ikäluokasta ja sen voinnista.
– Paljon puhutaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista, joten kyse ei ole pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta, Toivonen kommentoi.
Nuorten mielenterveys on ollut esillä myös Turvallisuuskomiteassa, ja Toivonen pitääkin mielenterveyttä tärkeänä osana yhteiskunnan resilienssiä.
Sotilaalliseen uhkaan varautuminen ei kuitenkaan ole unohtunut. Vaikka Toivosen mukaan Venäjän suunnalta ei tällä hetkellä kohdistu erityistä uhkaa Suomea ja suomalaisia kohti, on mahdollisuus aina olemassa.
– Meidän riskiarviomme lähtee siitä, että se on mahdollista. Se on äärimmäinen mahdollisuus, jota varten meidän pitää varautua, Toivonen kommentoi ja lisää, että yksi asia on pienentänyt tätä uhkaa.
– Nato-liittoutuminen on vähentänyt tätä todennäköisyyttä, hän kertoo.
Iso osa Venäjän joukoissa on nyt sidottu Ukrainaan, mutta tulevaisuudessa Suomeen voisi kohdistua uhka osana Venäjän voimannäyttämistä.
Sen sijaan pakolaisvirtojen käyttämistä hybridiaseena hankaloittaa tulevaisuudessa uusi raja-aita. Vaikka julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että aita on liian heikkoa tekoa, pitää Toivonen aitaa tarpeellisena ja riittävänä.
– Tarvittaessa aidan avulla voidaan tehostaa valvontaa ja vapauttaa resursseja muuhun toimintaan. Toivon, että aita ei tule tarpeeseen, mutta voi olla, että se tulee, Toivonen kertoo.
Toivonen peräänkuuluttaa myös avoimen datan saatavuuden rajaamista. Tällä hetkellä esimerkiksi kaapeleiden solmukohtiin tai sähkö- ja liikenneverkkoihin liittyviä aineistoja on saatavilla kuntien ja yritysten verkkosivuilta, jossa ne ovat kaikkien ladattavissa.
Toivosen mukaan tällaisia arkaluontoisia materiaaleja on hankittu Suomen ulkopuolisten toimijoiden toimesta tänäkin vuonna.
– Oma toiveeni on, että ne siirrettäisiin pyyntöperusteisiksi, Toivonen linjaa.
