Työssäkäyvien kotitalouksien mediaanitulot kasvoivat reaalisesti 37 prosenttia vuosien 1990-2021 aikana. Samalla aikavälillä työttömien kotitalouksien mediaanitulot kasvoivat vain 11 prosenttia.
Tiedot selviävät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreesta Suomen Deaton Review -eriarvoisuusraportista.
Vattin tutkijoiden laatimassa Suomen maaraportissa tarkasteltiin eriarvoisuutta Suomessa vuosina 1987-2021.
Tuloerot kasvoivat 1990-luvulla
Eriarvoisuuskatsauksen mukaan tuloerot nousivat Suomessa 1990-luvun lopulla uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolla. 2000-luvulla tuloerojen kasvu on hidastunut, mutta tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
1990-luvun lopun tuloerojen kasvun taustalla oli pitkäaikaistyöttömien siirtyminen ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle ja samanaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset tai jäädytykset.
– 1990-luvun laman aikana tuloerot eivät kasvaneet, kun sosiaaliturva toimi turvaverkkona. Lama jätti kuitenkin pysyvän jäljen työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Myöhemmillä kriiseillä, finanssikriisillä ja koronakriisillä, ei ole ollut yhtä dramaattista vaikutusta työllisyyteen, tutkijat toteavat tutkimustuloksista kertovassa tiedotteessa.
Suhteellinen köyhyys lisääntyi
Suhteellinen köyhyys lisääntyi 2010-luvulle tultaessa. Raportin mukaan vuonna 1995 suhteellinen köyhyysaste oli kuusi prosenttia, eli kuudella prosentilla kotitalouden käytettävissä olevat tulot olivat alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Vuoteen 2010 mennessä suhteellinen köyhyysaste oli noussut 11 prosenttiin.
Tuloerojen kasvu vakiintunut
Raportin mukaan suurituloisimman yhden prosentin tulo-osuus kaikkien kotitalouksien yhteenlasketuista tuloista yli kaksinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2004: 2,8 prosentista 6,1 prosenttiin. Tämän jälkeen tilanne on vakiintunut. Vuonna 2019 tulo-osuus oli 5 prosenttia.
Taustalla on erityisesti pääomatulojen kasvu ja keskittyminen suurituloisille, sillä palkkojen ja työtulojen kehitys on ollut hyvin tasaista.
Tuloeroja kuvaava Gini-indeksi kuvaa, kuinka tasaisesti tulot jakautuvat eri tuloryhmille. Mitä suuremman arvon indeksi saa 0-1 välillä, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Vuosina 1990–2003 tuloerot kasvoivat ja Gini-indeksi nousi 0,20:stä 0,26:een. 2000-luvulla tuloerot ovat pysyneet lähes muuttumattomina.
Kokonaisveroasteet laskivat
Raportin mukaan kokonaisveroasteet henkilöverotuksessa laskivat kaikilla tulotasoilla 1990-luvun alusta 2010-luvulle asti. Suurituloisilla kokonaisveroasteet laskivat kuitenkin enemmän kuin muilla tuloryhmillä. Taustalla on vuoden 1993 verouudistus, jossa pääoma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin ja pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan alhaisemmalla tasaveroprosentilla.
– Työtulojen kasvu ei selitä eriarvoistumista. Keskeisiä syitä eriarvoisuuden kasvulle 1990-luvun lopulla ovat pääomatulojen kasvu ja niiden keskittyminen suurituloisille, tutkijat toteavat tiedotteessa.
Työttömät usein ilman kumppania
Avo- ja avioliitossa olevien osuus työikäisistä on laskenut tasaisesti vuosien 1987 ja 2021 välillä. Kuitenkin työttömät ja pienituloiset miehet ja naiset jäävät yhä todennäköisemmin ilman kumppania.
Muutos on ollut suurempi miehille: vuonna 1987 25–60-vuotiaista miehistä, joilla ei ollut työtuloja, 67 prosentilla oli kumppani. Vuonna 2019 heistä vain 37 prosentilla oli kumppani.
– Työmarkkina-aseman merkitys yhteiskunnassa vaikuttaa kasvaneen. Nykyään pienituloisilla ja työttömillä on pienempi todennäköisyys löytää kumppani kuin ennen. Tämä on havaittavissa erityisesti miehille, mutta naisilla kehitys on saman suuntaista, tutkijat kertovat tiedotteessa.
Raportissa havaitaan myös useita eroja miesten ja naisten välillä työmarkkinoilla. Naisten palkat ja ansiot ovat keskimäärin alhaisemmat kaikilla koulutustasoilla. Naiset myös tekevät osa-aikatyötä useammin kuin miehet.
Nobelisti johtaa hanketta
Suomen maaraportti on osa vuonna 2019 käynnistettyä Deaton Review of Inequalities -hanketta, josta vastaa brittiläinen Institute for Fiscal Studies -tutkimuslaitos. Maaraporteissa tarkastellaan erityisesti eriarvoisuutta työmarkkinoilla, mutta raporteissa käsitellään myös muun muassa koulutusta, sosiaalietuuksia ja verotusta. Hankkeessa on mukana 17 tutkimusryhmää eri maista, mukaan lukien Suomi.
Deaton Review -hanketta johtaa eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva paneeli, joka tarkastelee eriarvoisuutta sosiologian, epidemiologian, filosofian, taloustieteen ja politiikan näkökulmasta. Paneelia johtaa Angus Deaton, joka sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2015 kulutusta, köyhyyttä ja hyvinvointia koskevista tutkimuksistaan.
