Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi on vahvasti sitoutunut vuonna 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja sen tavoitteiden toimenpanoon.
– Kaiken keskiössä on talouden, ihmisten sekä ympäristön hyvinvointi, Orpo sanoi eduskunnassa tiistaina pitämässään esittelypuheenvuorossa.
Valtioneuvoston selonteko Agenda 2030:n toimeenpanosta kokoaa yhteen hallitusohjelmassa sekä muissa keskeisissä selonteoissa ja strategioissa esitetyt toimet kestävän kehityksen edistämiseksi, niin kansallisesti kuin osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä.
– Suomen pitkäjänteinen työ on tuottanut hedelmää. Olemme saavuttaneet hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä kestävän kehityksen tavoitteista. Suomi on jo pitkään ollut kestävän kehityksen edelläkävijä, ja viime vuonna sijoituimme jälleen maailman ykköseksi kansainvälisessä vertailussa, joka mittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa eri maissa. Me olemme hoitaneet oman tonttimme, Orpo sanoi.
Pääministerin mukaan voimme olla ylpeitä myös meidän yli 30 vuotta toiminnassa olleesta kestävän kehityksen toimikunnasta, joka ottaa mukaan koko suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät toimijat.
– Se on saanut osallistavuudestaan myös paljon positiivista näkyvyyttä maailmalla.
– Samaan aikaan on totta, että maailmanlaajuisesti tarkastellen työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy jatkaa. Geopoliittisesti turbulentit ajat sekä kriisit talouden ja terveyden saralla ovat hidastaneet kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tähän täytyy suhtautua vakavasti, mutta sen ei pidä lamaannuttaa, Orpo totesi.
Hänen mukaansa tavoitteiden saavuttamiseen liittyviin haasteisiin on nimittäin olemassa selkeä ratkaisu: hyvinvoiva talous.
– Vain jos talous on kestävällä pohjalla, voimme pitää huolta ihmisistä ja ympäristöstä. Hyvinvoiva talous on yhtä kuin hyvinvoivat ihmiset. Vahva talous luo turvaa. Työpaikat, yrittäjyys ja investoinnit luovat vakautta sekä ennakoitavuutta yhteiskuntaan.
Orpo huomautti, että hyvinvoiva talous ei ole itsestäänselvyys.
– Siitä on pidettävä jatkuvasti huolta. Kun hoidamme taloutta järkevästi ja vastuullisesti tänään, meillä on tulevaisuudessa paremmat edellytykset vahvistaa Suomen asemaa menestyvänä, kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana.
Pääministerin mukaan tällä hetkellä yhteiskuntamme ei valitettavasti ole taloudellisesti kestävällä pohjalla.
– Tämän vuoksi olemme joutuneet tekemään kipeitä ja vaikeita päätöksiä. Tämä on kuitenkin oikea tie kohti vahvempaa tulevaisuutta ja talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Meidän on kavennettava julkisen talouden alijäämää ja vahvistettava työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta.
Puheessaan Orpo muistutti, että kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano on meidän kaikkien asia.
– On selvää, että tässä maailmanajassa ja näin vahvasti koko yhteiskuntaa läpileikkaavan muutoksen ajaminen ei käy hetkessä, saati ongelmitta.
– Pidän tärkeänä Agenda 2030:n keskeistä periaatetta siitä, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteiden globaalin toimeenpanon vauhdittamiseen. Olemme avoin, pitkäjänteinen ja luotettava kumppani, joka käy aitoa vuoropuhelua kehittyville maille tärkeistä asioista, Orpo jatkoi.
Tasa-arvon eteen tehdään töitä
Pääministeri myös korosti, että hallitus on vakaasti sitoutunut yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen yhteiskunnassa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma hyväksyttiin 6. helmikuuta ja se sisältää kaikkiaan 50 tasa-arvoa vahvistavaa toimenpidettä koulutukseen, työelämään, osallisuuteen ja päätöksentekoon, väkivallan ehkäisyyn, sekä kansainväliseen yhteistyöhön.
– Tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen ovat myös keskeinen osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Olemme aktiivisia toimijoita sukupuolten tasa-arvoa edistävässä YK:n kampanjassa. Kansallisesti saimme viime vuoden lopulla maaliin lakimuutoksen, joka kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen entistä selkeämmin. Lisäksi tavoitteemme on torjua kunniaan liittyvää väkivaltaa entistä tehokkaammin, ottaen paremmin huomioon myös väkivallan kohteeksi joutuneet pojat ja miehet.
Orpo huomautti, että demokratian, oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden osalta Suomella menee kansainvälisesti vertaillen hyvin, mutta tyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua.
– Meidän on jatkuvasti varmistettava, että näitä arvokkaita asioita vaarantavia kehityskulkuja ehkäistään aktiivisesti. Hallitus pyrkiikin luomaan kaikille edellytyksiä, jotka tukevat yhdenvertaisuutta, osallistumista, hyvinvointia ja vahvistavat luottamusta.
Puheessaan pääministeri nosti esiin myös huolen nuortemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta.
– Oppimistulokset ovat laskussa ja mielenterveyden haasteet kasvussa. Tämän vuoksi hallitus panostaa peruskouluun vahvasti ja vie maaliin terapiatakuun. Keskeistä on lisäksi vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja luottamusta instituutioihin.
Lopuksi Orpo otti puheeksi myös ihmisten huolen maailman tilanteesta. Pääministerin mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on jatkuvassa muutoksessa, ja viime päivinä se on tullut entistä kouriintuntuvammin esiin.
– Tulevaisuus on juuri nyt epävarma ja haastava, mutta haluan painottaa, että me pärjäämme kyllä, Orpo vakuutti.
Vaikka kestävän kehityksen tavoitteiden kansainvälinen saavuttaminen on haasteellista, hänen mukaansa toivoa on aina ja päättäväisesti yhdessä tekemällä voimme onnistua.
– Suomessa voimme olla ylpeitä omasta toimeenpanostamme. Teemme työtä kestävän kehityksen eteen aina politiikkajohdonmukaisesti, poikkihallinnollisesti ja pitkän kestävyystyön perinteemme mukaisesti laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
– Suomi on luotettava ja ennakoitava yhteistyökumppani muille maille. Suomi kantaa oman vastuunsa osana kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, Orpo päätti.
