Asunnon myyminen ostohintaa halvemmalla ei välttämättä tarkoita, että kodinvaihto olisi taloudellisesti huono ratkaisu.
Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Mika Laurikainen kehottaa tarkastelemaan ennen kaikkea vanhan ja uuden asunnon välistä hintaeroa.
Moni suomalainen osti asuntonsa vuosina 2020–2022, jolloin hinnat olivat nykyistä korkeammalla. Laurikaisen mukaan juuri tähän liittyy nyt asuntokauppaa jarruttava psykologinen lukko.
– Tällä hetkellä olennaista on kysyä, paljonko on välirahaa. Siinä on sellainen psykologinen lukko, että jos asunnosta on maksettu jotain ja se myydään tappiolla, niin on todella haastavaa nähdä, että seuraava koti on halvempi, Laurikainen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hänen mukaansa esimerkiksi suurempaan asuntoon vaihtavan kannattaa laskea koko kauppa eikä vain vanhasta kodista syntyvää tappiota.
Laurikainen antaa esimerkiksi tilanteen, jossa nykyisestä asunnosta tulisi 10 000–20 000 euroa tappiota, mutta seuraavan kodin voisi saada 20 000–30 000 euroa aiempaa halvemmalla.
– Silloin lopputulos on positiivisempi kymmeniä tuhansia. Tämä kannattaisi käydä välittäjän kanssa todella tarkkaan ihan paperilla läpi, vaikka laittaa Exceliin ne summat.
Hyväkuntoiset perheasunnot käyvät kaupaksi
Asuntomarkkinoiden yleiskuva on edelleen vaisu, mutta Laurikaisen mukaan eri alueiden ja asuntotyyppien välillä on suuria eroja.
Kiinteistömaailman omissa luvuissa syyskuu oli parempi kuin vuotta aiemmin ja myös lokakuun alkupuolen aktiviteetti on näyttänyt myönteiseltä. Koko markkinan luvut eivät kuitenkaan hänen mukaansa vielä kerro laajasta käänteestä.
– Suomi ei ole yksi markkina, Laurikainen sanoo.
Kysyntää on etenkin perheasunnoissa. Kerrostaloissa ratkaisevaa on taloyhtiön kunto sekä se, että tulevat remontit ja taloustiedot on esitetty avoimesti.
Laurikaisen mukaan isoista kaksioista ja pienistä kolmioista ylöspäin hyväkuntoiset perheasunnot käyvät kaupaksi, kun kohde on oikein hinnoiteltu ja sen tiedot ovat kunnossa.
Myös 2000-luvulla rakennetut hyväkuntoiset omakoti-, rivi- ja paritalot voivat liikkua nopeasti.
– Ne menevät kaupaksi melkein sitä myötä, kun ne tulevat markkinoille.
Sen sijaan väärin hinnoiteltu kohde voi jäädä markkinoille pitkäksi aikaa. Liian korkea pyyntihinta johtaa helposti hinnanalennuskierteeseen, jossa asunto roikkuu myynnissä eikä houkuttele ostajia.
Pankkien prosessit hidastavat kauppaa
Asuntokaupan ongelmat eivät Laurikaisen mukaan rajoitu vain hintatasoon tai ostajien varovaisuuteen. Hän nostaa esiin myös pankkien pitkät lainaprosessit ja vakuusarvioinnin vaikeudet.
– Me emme kyllä näe tällä hetkellä tekoälyn vaikutusta asuntokaupan nopeuttamisessa.
Laurikaisen mukaan sähköisten asuntokauppojen käsittelyajat olivat vielä puolitoista vuotta sitten kehittymässä hyvään suuntaan, mutta sittemmin prosessit ovat jälleen hidastuneet.
– Kaupantekoaikoja tuntuu olevan vaikea saada ja lainan päätösprosessit tuntuvat venyvän. Tämä on kyllä ihan koko Suomen pituinen haaste, Laurikainen sanoo.
Myös vakuusarviointi voi hänen mukaansa estää tai hidastaa kauppoja. Joidenkin asuntojen vakuusarvo on heikko tai sitä ei käytännössä ole lainkaan, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista.