Pankkikonserni Nordea ennustaa Suomen asuntojen hintojen kääntyvän ensi vuonna prosentin nousuun. Tänä vuonna hinnat laskevat pankin arvion mukaan vielä kolme prosenttia, mutta vuonna 2028 nousun ennustetaan kiihtyvän 2,5 prosenttiin.
Käännettä tukevat Nordean mukaan korkotason vakiintuminen sekä talouskasvun ja työllisyyden paraneminen. Asuntomarkkinoiden elpyminen on viivästynyt, vaikka Suomen talous on kääntynyt kasvuun, työttömyyden nousu taittunut ja kuluttajien luottamus kohentunut.
Tammi–syyskuussa asuntokauppoja tehtiin 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuussa osakeasuntojen hinnat olivat 3,3 prosenttia vuodentakaista alempana.
Nordean johtava ekonomisti Juho Kostiainen arvioi korkojen nousun heikentäneen markkinatunnelmaa. Pankki odottaa 12 kuukauden euriborin vakiintuvan hieman yli kolmeen prosenttiin.
– Asuntomarkkinoiden pohja alkaa olla lähellä, ja ensi vuonna edellytykset maltilliselle hintojen nousulle vahvistuvat. Korkotason vakautuminen yhdessä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen kanssa tukee asuntokauppaa ensi vuonna, Kostiainen sanoo tiedotteessa.
Kunto ja remonttiriskit näkyvät hinnassa
Nordean analyysin mukaan sijainti selittää asuntojen hintaeroja eniten, mutta hintaan vaikuttavat huomattavasti myös rakennusvuosi, kunto, remonttitarpeet, koko, kerros ja varustelu. Kalleimman kymmenyksen postinumeroalueilla hinnat ovat 4,5-kertaiset halvimpaan kymmenykseen verrattuna.
Vuonna 2020 rakennetun asunnon keskihinta on analyysin mukaan 34 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2000 rakennetun. Hyväkuntoisesta asunnosta maksetaan runsas viidennes enemmän kuin tyydyttäväkuntoisesta. Suunnitteilla oleva putkiremontti puolestaan laskee hintaa keskimäärin 11 prosenttia verrattuna kohteeseen, jossa remontti on jo tehty.
Asunnon ominaisuudet näkyvät myös myyntiajoissa. Uudet ja hyväkuntoiset asunnot käyvät keskimäärin vanhoja ja tyydyttäväkuntoisia nopeammin kaupaksi. Pienten asuntojen runsas tarjonta ja vähäinen sijoittajakysyntä ovat puolestaan painaneet niiden hintoja muuta markkinaa enemmän.
Ylitarjonta purkautuu hitaasti
Asuntojen ylitarjonta on Nordean mukaan vähentynyt odotettua hitaammin, sillä väestön ja asuntokuntien määrän kasvu on hidastunut. Vähäinen uudisrakentaminen alkaa kuitenkin vähitellen tasapainottaa omistus- ja vuokramarkkinoita kasvukeskuksissa.
Rahoituksen saatavuutta helpottavat asuntoluototukseen tehdyt muutokset. Asuntolainojen enimmäispituus on noussut 40 vuoteen, ja myös asunnonvaihtajien enimmäisluototussuhdetta sekä taloyhtiölainojen ehtoja on väljennetty.
Asuinrakentamisen näkymät pysyvät silti heikkoina. Nordean mukaan datakeskusinvestoinnit tukevat rakennussektoria ja voivat paikallisesti lisätä myös asuntojen tarvetta. Korjausrakentamista tukee uusi energia-avustus, mutta asuntojen matalat vakuusarvot vaikeuttavat remonttien rahoitusta monilla alueilla.