Julkisuudessa on viime päivinä nostettu esiin hallituksen kehysriihen kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimien vaikutusten kohdistuminen eläkeläisiin ja opiskelijoihin.
Suuriin taloustalkoihin on joutumassa kuitenkin myös valtionhallinnon henkilöstö: ensi vuonna Suomessa tullaan irtisanomaan tuhansia virkamiehiä.
Kyseessä on aidosti järeä toimenpide. Ministeriöiden laajoja irtisanomisia ei olla nähty Suomessa aikoihin.
Valtion henkilöstön vähentäminen liittyy kehysriihessä päätettyyn valtionhallinnon tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen, joilla tähdätään 150 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin.
Sopeutukset tulevat nopealla aikataululla, sillä ministeriöt joutuvat valmistelemaan pääluokkansa sisällä säästöjen kohdentamisen toiminta- ja kulutusmenoilleen osana meneillään olevia tuottavuusohjelman valmisteluja jo ensi vuoden talousarvioihinsa.
Valtion henkilöstömäärä oli vuonna 2022 noin 80000. Tilastokeskuksen mukaan valtion henkilöstömäärä lisääntyi 7000 henkilöllä vuodesta 2016 vuoteen 2022. Näin ollen on luontevaa, että myös valtionhallinto joutuu sopeutustoimien kohteeksi.
Valtion työvoimakustannukset olivat vuonna 2022 noin 5 miljardia euroa.
Esimerkiksi ulkoministeriön osalta sopeutustoimet tarkoittavat 9,1 miljoonan euron ja työ- ja elinkeinoministeriön osalta 17,8 miljoonan euron säästöjen etsimistä ensi vuodelle. Eduskuntakaan ei ole suojassa, vaan siihen tullaan kohdistamaan 4,4 miljoonan euron säästöt.
Kaikki säästöt eivät todennäköisesti kohdistu henkilöstöön, vaan ministeriöissä ja virastoissa kammataan suurennuslasin kanssa läpi koko kulurakenne ja erilaiset käynnissä olevat projektit. Myös laajat henkilöstöjen lomautukset lienevät todennäköisiä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi kehysriihen toimista tiedottaessaan, että päätökset ovat raskaita mutta välttämättömiä.
Järeät työkalut on jouduttu ottamaan käyttöön, koska taloustilanne on heikentynyt nopeasti. Tämä on aidosti yllättänyt myös hallituspuolueet.
Valtiontalouden dramaattista heikentymistä kuvaa valtiovarainministeriön nopeasti muuttunut arvio valtion nettolainanoton tarpeesta. Vielä viime vuoden elokuussa ministeriö arvioi tämän vuoden budjetin alijäämäksi 10,1 miljardia euroa. Joulukuussa tarve arvioitiin 11,4 miljardiksi euroksi. Ministeriön tuoreimman arvion mukaan tämän vuoden nettolainanoton tarve nousee jo 12,9 miljardiin euroon. Toisin sanoen kolmen miljardin euron lisäsopeutustarve syntyi käytännössä puolessa vuodessa.
Kehysriihessä päätettyjen kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimien ansiosta Suomi välttää täpärästi joutumisen EU:n liialliseen alijäämämenettelyyn.
Menettely voidaan käynnistää, jos EU-maan julkisen talouden alijäämä rikkoo kolmen prosentin rajan.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa julkisyhteisöjen alijäämän nousevan tänä vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen, hitaan verotulojen kasvun sekä hyvinvointialueiden paisuvien alijäämien vetämänä.
Valtiontalouden alijäämä olisi nyt tehtyjen päätösten jälkeisellä uralla 6,9 miljardia euroa vuonna 2028. Tästä korkomenojen osuus on yli neljä miljardia euroa, siis yli puolet.
Hallitus voi siis hetkellisesti huokaista helpotuksesta sen suhteen, että lisäsopeutuksilla ohjakset talouden tasapainottamiseen ovat toistaiseksi edelleen täysin omissa käsissä.
Mikäli hyvinvointialueiden tai kuntatalouden alijäämien paisuminen jatkuu tai geopoliittisen tilanteen takia talouteen leviää uusi sokki, hallitus joutuu tekemään uusia sopeutustoimia. Pelivaraa suurille ja yllättäville lisämenoille on vähän. Seuraava sopeutuskierros tulee olemaan vielä raskaampi.
Talouden kriisitietouden sietäisi leviävän myös oppositiopuolueisiin. Realiteetti on se, että tuleva hallitus joutuu – kokoonpanosta riippumatta – tekemään myös miljardien lisäsopeutukset vuodesta 2028 eteenpäin, sillä 7 miljardin vuotuinen alijäämätaso tarkoittaa 28 miljardin lisävelkapottia seuraavan hallituskauden aikana.
