Järjestöt ja yhdistykset ovat huolissaan asemastaan uusilla hyvinvointialueilla, kertovat Turun Sanomat ja Lännen media.
Sote-palvelut tuotetaan Suomessa pääosin verovaroin. Suomessa toimii kuitenkin myös lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka haluavat olla mukana hallinnollisessa muutoksessa.
Suomen sosiaali ja terveys ry:n Soste ry:n johtaja ja varapääsihteeri Anne Knaapi toivoo, että järjestöt otetaan mukaan hyvinvointialueilla tehtävään työhön. Huolena on, ettei sisällölliseen uudistamiseen välttämättä riitä voimavaroja heti aluksi.
– Asenne alueilla on ollut hyvä, mutta totuus ja realismia on se, että hallinnollisen työn määrä on valtavan suuri, Knaapi sanoo.
Kolmas sektori toivoo pääsevänsä mukaan suunnittelu-, ja kehitystyöhön jo heti alkuvaiheessa. Heidän huolensa liittyy erityisesti siihen, onko alueilla mahdollisuus uudistamiseen, vai siirretäänkö vanha toiminta vain uudelle hallinnon tasolle. Järjestöillä ja yhdistyksillä voikin olla paljon annettavaa hyvinvointialueille.
– Erityisesti, kun sote-uudistuksessa on paljon puhuttu asiakaslähtöisyydestä. Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä lähemmäksi tullaan sitä lisäarvoa, mitä järjestöillä on annettavana. Järjestötoimijat ovat kaikki erikoistuneet oman erikoisryhmänsä asioihin, Anne Knaapi kuvaa.
– Kolmannen sektorin erityisosaamista on ennaltaehkäisy ja terveyden edistämisen työ. Nämä ovat argumentit sille työlle, jota kolmannella sektorilla tehdään. Kun kerran sote-uudistuksella halutaan siirtää painopiste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, jotta voidaan hallita kustannuksia, niin järjestöjen toimintaa ei kannata unohtaa, Knaapi jatkaa.
Hyvinvointiala Hali ry:n sote-palveiden johtaja Eveliina Vigelius toivoo, että kolmannen sektorin toiminta integroitasiin osaksi soten palveluita.
– Että järjestölähtöinen toiminta ymmärrettäisiin osaksi sote-toimintaa silloinkin, jos ne eivät tuota kovaa varsinaista sote-palvelua. Että ymmärrettäisiin kaiken vertaistoiminnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan tukevan sote-toimintaa, Vigelius sanoo.