Venäjän viimeaikainen kehitys on Saksassa maanpaossa elävän oppositiopoliitikko Ilja Jašinin mielestä kuin tikittävä aikapommi.
– Todistamme Neuvostoliiton pitkittynyttä hajoamista, Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan vastustamisesta vankilassa istunut Jašin sanoo ranskalaislehti Le Figarolle antamassaan haastattelussa.
Pitkään vallitsi hänen mukaansa se virheellinen vaikutelma, että Neuvostoliiton aggressiivinen imperiumi olisi romahtanut ja hajonnut lyhyessä ajassa – lähes ilman uhreja.
– Tasavallat itsenäistyivät, ja sitten Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Uskottiin, että kyseessä oli helppo ja kivuton kuolema aivan toisin kuin Jugoslaviassa, joka oli eräänlainen pienoisversio Neuvostoliitosta, äskettäin perustettua Rauhantahtoinen Venäjä -puoluetta johtava Jašin toteaa.
Neuvostoliiton kuviteltiin hajonneen sivistyneesti, kun taas Jugoslaviassa puhkesi verinen sisällissota. Ihmeteltiin, kuinka niin samankaltaiset maat saattoivat hajota niin eri tavoin. Jašinin mielestä ero ei kuitenkaan todellisuudessa ollut niin suuri, vaan jo mittakaavasyistä Neuvostoliiton kuolinkouristukset ovat vain jatkuneet paljon pitempään.
Jo vuonna 1991 alkoi hänen mukaansa näkyä viitteitä siitä, että johtavat venäläispoliitikot suhtautuivat imperiumin hajoamiseen pelkkänä vahinkona, joka olisi syytä myöhemmin oikaista.
– Se, mitä nyt tapahtuu, on yritys kirjoittaa historiaa uusiksi. On tosiasia, että Neuvostoliitto romahti. Trauma kuitenkin elää edelleen, kuten myös ajatus siitä, että historiallinen ”epäoikeudenmukaisuus” on korjattava. Siksi ”vainaja” yritetään nyt herättää henkiin. Tuskallinen ja verinen prosessi, joka on tuomittu epäonnistumaan, Jašin painottaa.
Nykytilanteelle on hänen mukaansa leimallista se, että Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen rooli on vahvempi kuin koskaan ennen.
– Jopa Neuvostoliitossa KGB pysyi puolueen valvonnassa. Nykyään – ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa – erikoispalvelut hallitsevat kaikkea, hän toteaa.
Tällaista vallan keskittämisen mallia tavoitteli hänen mukaansa myös Neuvostoliittoa 1982–84 johtanut Juri Andropov, taustaltaan pahamaineinen KGB-kenraali. Hankkeen, joka Andropovilta jäi kesken, sai vietyä päätökseen tiedustelu-upseerista vallan huipulle noussut Vladimir Putin.
Uskottavia seuraajaehdokkaita ei ole
Vaikka Putinin asema näyttää vahvalta, Jašin torjuu yleisen oletuksen, että putinistinen hallinto pysyisi pystyssä vielä senkin jälkeen, kun Kremlin diktaattori ennemmin tai myöhemmin poistuu näyttämöltä.
– Tämä hallinto on hyvin erilainen kuin Neuvostoliiton tai Iranin hallinto. Kyse on henkilökeskeisestä hallinnosta. Iranissa amerikkalaiset eliminoivat ajatollah Ali Khamenein siinä toivossa, että hallinto romahtaisi. Niin ei tapahtunut, sillä järjestelmä nojaa uskonnolliseen ideologiaan, joka pitää järjestelmän osat koossa. Neuvostoliitossa oli olemassa vallanperimysmekanismi. Venäjällä sellaista mekanismia ei ole, Jašin muistuttaa.
Putin on hänen mukaansa raivannut tieltään jokaisen, joka voisi uskottavasti tavoitella Venäjän korkeinta virkaa.
– Mekanismia ei ole – ei myöskään potentiaalisia ehdokkaita. On vain yksi johtaja. Putinin poistuminen vallasta – olipa sitten kyseessä palatsivallankaappaus, vallankumous tai hänen kuolemansa – johtaa mielestäni hallinnon vaihdokseen, Jašin ennustaa.