Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kuvaili PTT:n asuntomarkkinakatsausta käsittelevässä tilaisuudessa tänään, että ”oli todella viheliäinen tilanne”, kun Vantaalle valmistuvista asunnoista oli kiivaimman rakentamisen vuosina yli 40 prosenttia yksiöitä.
Kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa pohti eilen Verkkouutisten jutussa uusien vuokra-asuntovaltaisten alueiden nostamista tikunnokkaan, ja kysyi, mitä haittaa siitä on kenellekään, jos nuoria asuu yksiöissä samalla alueella.
Timosen mukaan yksiövaltaisuus tuotti kaupungille ison ongelman.
– Näihin yksiöihin sisään muuttavat olivat työttömiä ja jouduimme sitten ratkomaan ongelmia, joita syntyi kun oli näin vapaata markkinaa, Timonen kuvaili.
Timonen korosti tilaisuudessa, että asukasrakenteen vinoutuminen tuottaa pitkän aikavälin haasteita. Aikaan, jolloin liki ”kaikki rakentaminen oli ok”, ei hänen mukaansa Vantaalla enää palata.
– Sitä emme tule jatkossa sallimaan, Timonen linjasi.
Timonen sanoi jakavansa PTT:n näkemyksen siitä, että asuntorakentamisen käänne tapahtuu vasta ensi vuonna.
Viime vuonna Vantaalle valmistui 407 asuntoa, mikä on vain noin 10 prosenttia siitä, mitä keskimäärin on vuodessa rakennettu kymmenen vuoden aikajänteellä. Rakenteilla olevan 750 miljoonan euron investoinnin eli Vantaan pikaraitiotien kaupunki toivoo heijastuvan asuntomarkkinaan positiivisesti.
Maahanmuutolla pysyviä vaikutuksia asuntomarkkinoille
Kaupunginjohtaja peräänkuulutti Suomeen yhteiskunnallista keskustelua asuntopolitiikasta ja siitä, mikä on maahanmuuttajien merkitys asuntomarkkinoille.
Timonen huomautti, että Vantaaseen kohdistui pitkään eniten maahanmuuttoa Suomessa, mutta nyt tilanne on muuttunut. Maahanmuutto vaikuttaa kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien kasvussa.
– Esimerkiksi Turun ja Tampereen kasvusta maahanmuuton osuus on hypähtänyt. Tämä on asia, joka tulee vaikuttamaan pysyvästi kaikkien suurten kaupunkien asuntomarkkinoilla ja sitä pitäisi tutkia ja ymmärtää enemmän, Timonen tähdensi.
Viime vuonna valmistuneesta reilusta 400 asunnosta 80 prosenttia oli Timosen mukaan kaupungin omia vuokrataloyhtiöitä. Kovan rahan rakentamisen osuus oli likimain nolla.
Timosen mukaan valtion korkotukivaltuuksien leikkaus tarkoittaa, että ne on hetkessä käytetty. Työkalupakki on julkisen asuntotuotannon osalta ”laihdutettu”.
– Me suuret kaupungit toivoisimme laajempaa keskustelua siitä, mikä on julkisen asuntotuotannon rooli ja tulevaisuus.
Timonen totesi, että vaikka Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa maahanmuutto on ollut huomattavaa, se ei näy samassa mitassa asuntomarkkinoilla, koska asumisväljyys on pienentynyt. Perheenyhdistämisen kautta tuli Suomeen viime vuonna noin kolmannes maahanmuutosta ja tällöin muutetaan jo olemassaolevaan asuntoon.
Jossain vaiheessa Timosen mukaan joko seudun kasvu hidastuu tai asuntotuotanto lähtee käyntiin. Esimerkiksi Vantaalle muutti viime vuonna yli 3000 asukasta lisää, vaikka uusia asuntoja valmistui vain neljä sataa.
– Maahanmuuttajia on seudulla yli 200000, mutta tunnemme aika heikosti heidän asumistoiveensa, tarpeensa ja mahdollisuutensa.
Maahanmuuttajat asuvat tyypillisesti vuokra-asunnoissa. Timosen mukaan pitäisi miettiä myös sitä, miten he pääsevät omistusasumisen polulle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Pitää muistaa, että suuri enemmistö maahanmuuttajista käy töissä. Miten pankit suhtautuvat heihin lainanottajina?
Vakaumukselliset muslimit esimerkiksi eivät voi maksaa korkoa, Timonen muistutti. Hänen mukaansa muslimit hakevat rahaa Englannista tai Saksasta. Niissä sallitaan lainojen myöntäminen, joissa ei ole korkoa vaan vuosimaksu.
Kun maahanmuutto toimii väestönkasvun veturina jo kaikissa viidessä suurimmassa kaupungissa, myös segregaatio, eli Timosen sanoin ”huonojen asioiden kasautuminen tietyille alueille” on suuri haaste. Hänen mukaansa ongelmaa ei voida ratkaista perinteisin asuntopolitiikan keinoin eli kovan rahan ja tuetun asuntotuotannon sekoittamisella.
– Tarvitaan huomattavasti radikaalimpia keinoja. Vaikka antaisimme tontin ilmaiseksi, niin kovan rahan omistusasuntotuotanto tai edes vuokratuotanto ei lähde liikkeelle tällaisella alueella, Timonen totesi.
– Tämä tulee nousemaan isoksi kysymykseksi koko maan asuntopolitiikassa jo lähivuosina ja sillä on paljon vaikutusta asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen.
LUE MYÖS:
Asuntorakentamisen kriisi uhkaa pitkittyä – PTT: näin kierre katkeaa