Ekonomistit ovat olleet erimielisiä siitä, kuinka paljon taloudellista vahinkoa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä virkakaudella asettamat tullimaksut aiheuttivat Kiinan taloudelle.
Nyt käytävien neuvotteluiden yhteydessä on käynyt selväksi, että Kiinan työmarkkinat ovat entistä haavoittuvampia ulkoiselle paineelle. Tehdastyöpaikkoja voi kadota miljoonia, jos vientinäkymät heikentyvät.
Kiinan yleinen taloustilanne on myös heikompi kuin 2010-luvun loppupuolella. Kiinteistökuplan puhkeamisen lisäksi nuorisotyöttömyys nousee hälyttävään tahtiin.
– Tilanne on selvästi paljon pahempi, Natixis-pankin pääekonomisti Alicia Garcia-Herrero sanoo New York Times -lehdelle.
Muiden alojen työllisyystilanne on heikentynyt, joten presidentti Xi Jinpingin prioriteettina on säilyttää mahdollisimman moni teollisuustuotannon työpaikoista. Niitä on yhteensä noin sata miljoonaa kappaletta.
Yhä harvemmat kiinalaiset työnantajat pystyvät tarjoamaan enää kokoaikaisia työsopimuksia. Keikkatöiden palkkataso on usein alhaisempi ja edut heikommat.
Kiinan ja Yhdysvaltain neuvottelijat sopivat toukokuussa massiivisten tariffien tilapäisestä laskusta. Donald Trump on kertonut tavoittelevansa sopimusta, jolla laajamittainen kauppasota vältettäisiin.
Natixisin arvion mukaan 30 prosentin tullit vähentäisivät Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin vähintään 30 prosentilla. Tämä johtaisi kuuden miljoonan teollisuustyöpaikan katoamiseen. Laajempi kauppasota hävittäisi ainakin yhdeksän miljoonaa työpaikkaa Kiinasta.
Myös Yhdysvalloilla on omat heikot kohtansa. Maan teollisuus tarvitsee harvinaisia maametalleja, joita löytyy lähinnä Kiinasta. Tavaraviennin lasku kohottaisi inflaatiopaineita ja voisi aiheuttaa saatavuusongelmia.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Kiina kestäisi pidempään laajamittaista kauppasotaa, sillä itsevaltaisen maan hallitus pystyy tukahduttamaan työmarkkinoihin tai kauppojen tyhjiin hyllyihin liittyviä levottomuuksia. Sisäpoliittinen paine voisi pakottaa Valkoisen talon neuvottelupöytään nopeammin.
