Tänä vuonna päällystetään valtakunnallisesti reilut 2 400 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä.
Tänä vuonna hallituksen myöntämää lisärahoitusta oli päällysteiden korjaukseen käytössä 100 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 päällystettiin noin 4 040 kilometriä ja vuonna 2025 noin 3 240 kilometriä.
Väyläviraston mukaan tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa.
– Lisärahoitus tuli tarpeeseen, ja sen avulla saatiin päällystettyä tärkeitä kilometrejä myös vähäliikenteisemmillä maanteillä erityisesti vuosina 2024–2025. Tänä vuonna päällystystyöt ovat kuitenkin painottuneet pienemmän kokonaisrahoituksen takia vilkkaimmalle sekä keskivilkkaalle tieverkolle, väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila sanoo tiedotteessa.
Tämän vuoden kilometreistä hieman yli puolet päällystetään liikenteellisesti vilkkaimmalla päätieverkolla, noin neljäsosa keskivilkkailla maanteillä ja hieman alle viidesosa muilla vähäliikenteisemmillä teillä. Kävely- ja pyöräilyväylien osuus päällystyksistä on edellisten vuosien tapaan noin viiden prosentin tasolla.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin huolestuttavalta. Viime vuosina tieverkkoa on saatu parannettua Petteri Orpon (kok.) hallituksen myöntämällä lisärahoituksella. Lisärahaa ei ole suunniteltu tuleville vuosille.
Väyläviraston mukaan se vaikuttaa tienkäyttäjien arkeen aiempaa enemmän myös vilkkaammilla teillä vuosikymmenen loppua kohti mentäessä.
– Maantieverkon kunto on vuosikymmenen lopun rahoitustasolla heikentymässä nopeasti, mikä valitettavasti näkyy myös kansalaisten ja elinkeinoelämän arjessa korjausvelan kasvaessa. Etenkin vähäliikenteisemmän tieverkon pitkäjänteinen korjaus vaatisi rahoitustason pysyvää nostoa. Vakaan ja riittävän rahoitustason turvaaminen olisi erittäin tärkeää paitsi tienkäyttäjien, tieverkon kunnon ja kustannustehokkaan kunnossapidon mutta myös koko alan investointien, osaamisen kehittämisen ja työllisyydenkin kannalta, Anttila sanoo.
Ennen päällystyskauden alkua näytti siltä, että epävakaa maailmantilanne – etenkin Lähi-idän kriisi – voisi nostaa asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hintaa rajustikin öljyn hinnannousun myötä. Tällä olisi todennäköisesti ollut suuria vaikutuksia päättymässä olevan työkauden päällystysmääriin Suomen maanteillä.
– Näin päällystyskauden loppusuoralla näyttää kuitenkin siltä, että bitumin hintakehitys on jäänyt huomattavasti pahimpia skenaarioita maltillisemmaksi. Olemmekin yhdessä elinvoimakeskusten kanssa pystyneet hyödyntämään käytettävissä olevan rahoituksen ennakoitua tehokkaammin uusina päällystyskilometreinä kaikkien tienkäyttäjien hyväksi.