Suomessa päästäneen tieverkon osalta pääosin keskimäärin normaalilla kelirikolla ja Etelä-Suomessa normaalia helpommalla, kun puolestaan Pohjois-Suomessa kelirikon ennakoidaan olevan vaikeampi, kertoo Väylävirasto.
Rataverkolla liikennehaittoja aiheuttavaa routimista ennustetaan ilmenevän selvästi vähemmän kuin edellisvuosina. Kuluneen talven jäätilanne on ollut helppo, eikä saaristoliikenteessä lossi- ja yhteysalusliikenteelle odoteta syntyvän haittoja.
Tiestön kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta Pohjois-Suomessa ja Vaasan seudulla kelirikko voi olla vaikeampi. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla.
Paikallisesti kelirikon suhteen voi olla isojakin eroja, ja kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu vielä paljolti kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.
– Kuluva talvi on ollut hyvin poikkeuksellinen säiden suhteen, ja lumien sulaminen useaan kertaan talven aikana aiheuttaa tyypillisesti routavaurioita tiestölle. Alkutalvella nopeasti ja riittävän syvälle jäätynyt maa on kuitenkin helpottanut tilannetta, kun kelirikolle hankalia jäälinssejä ei ole syntynyt niin paljoa, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Talven vaihtelevat kelit ja vesisateet ovat aiheuttaneet päällystevaurioita erityisesti eteläisessä Suomessa. Reikiintymisongelmia voi esiintyä vielä kevään aikana ympäri maata, jos haastavat kelit jatkuvat. Päällysteiden kannalta olisi parasta, että lumi ja jää sulaisivat tasaisesti ja vähitellen.
Sorateiden painorajoituksia ennakoidaan keskitasoisiksi
Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Tänä vuonna kelirikkoaika alkanee edellisiä vuosia aikaisemmin.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat haastavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko puolestaan näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien onkin sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
– Sorateillä kelirikko näkyy ensin pintakelirikkona ennen runkokelirikolle altista aikaa. Ajamiselle haitallista vaikeaa pintakelirikkoa esiintyy tyypillisesti samoilla teillä, joille voidaan arvioida tulevan painorajoituksiakin. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia kelirikkoaikaan, Pirinen sanoo.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskimääräiset rajoitukset, noin 1 400–1 900 kilometriä painorajoitettua tietä. Viime vuonna painorajoituksia toteutui 2 100 kilometrillä.
Rataverkolla haitallinen routiminen selvästi edellisvuosia vähäisempää
Tavanomaista leudomman säätilan myötä routasyvyys on rataverkolla maaliskuun alkupuolella noin 0,1–0,15 metriä tavanomaista pienempi.
Nopeusrajoituksia tai tehostettuja kunnossapitotoimenpiteitä aiheuttavaa routimista ennustetaan rataverkolla ilmenevän vain noin 3–8 raidekilometrin matkalla huhtikuun loppupuolella, jolloin routimishaittojen arvioidaan olevan laajimmillaan.
Liikennehaittojen ennakoidaan kohdistuvan lähinnä niille rataverkon pohjoisosan perusparantamattomille rataosuuksille, joilla radan alusrakennepaksuus on paikoin selvästi alimitoitettu sekä maa- ja kallioleikkausten kuivatukseltaan heikoimpiin kohtiin.
Routiminen ei ole rataverkon tilapäisten nopeusrajoitusten ainoa syy. Osa talvikauden tilapäisistä nopeusrajoituksista voi aiheutua normaalin junaliikenteen myötä kasvavan kuormituskertamäärän tai ratarakenteen kunnon vähittäisen heikentymisen takia lisääntyvistä raidegeometrian muutoksista ja virheistä.
– Leudon talven myötä rataverkon routimishaitat jäävät ennusteen mukaisesti poikkeuksellisen vähäisiksi. Routatilanteen muutoksia kuitenkin tarkkaillaan kunkin rataosan kunnossapitäjän toimesta. Tarkkailulla varmistetaan, että tarvittavat kunnossapitotoimet tehdään oikea-aikaisesti. On harvinaista, että tarkkailu on siirtynyt näin aikaisin myös sulamisvesiin pohjoisemmassa Suomessa, kertoo radan geometrian asiantuntija Aki Hirvaskari Väylävirastosta.
