Stratfor-tiedusteluyhtiö arvioi tuoreessa raportissaan millä tavoin Venäjä voisi toimia, mikäli se päätyisi laajentamaan Ukrainan operaatiotaan.
Stratfor keskittyy todennäköisiin skenaarioihin ja arvioi niiden hyviä ja huonoja puolia venäläisen sodanjohdon näkökulmasta. Tiedusteluyhtiö huomauttaa, että sotapelien tarkoituksena on osoittaa ainoastaan millaisia sotilaallisia realiteetteja kuvattuihin vaihtoehtoihin liittyy. Arviossa ei keskitytä toimien ulkopoliittisiin vaikutuksiin.
Venäjän sotilaallista asemaa Ukrainassa pidetään raportissa varsin suojaamattomana.
Venäjän miehittämä Krim on puolustettavissa maantieteellisten seikkojen vuoksi, mutta voi kuitenkin joutua eristyksiin. Krim on riippuvainen Ukrainasta sekä veden että sähkön osalta. Lisäksi elintarvikkeiden ja muun tavaran kuljettaminen sinne meriteitse on vaikeaa talvisin.
Itä-Ukrainan separatistialueilta puolestaan puuttuvat selkeät rintamalinjat ja niiden pitäminen ja puolustaminen vaatii suuria sotilaallisia panostuksia.
Stratforin mukaan mahdollinen Venäjän toimien laajentaminen voisikin tähdätä paremmin puolustettavien asemien luomiseen ja Krimin turvaamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa rintamalinjan työntämistä syvälle (kuvat 1 ja 2), maayhteyden luomista Krimille (kuva 3) tai molempia.
Loppupäätelmänä todetaan, ettei Venäjällä ole nykytilanteessa juuri poliittisesti järkeviä sotilaallisia vaihtoehtoja Ukrainassa. Se ei voi saavuttaa sotatoimien lisäämisellä sellaista hyötyä, joka kompensoisi siitä syntyvät haitat.
Tämä ei raportin mukaan kuitenkaan tarkoita, etteivätkö venäläiset päätöksentekijät olisi valmiita tekemään tällaisia ratkaisuja.
Maayhteys Krimille
Venäjän suunnitelmista saada maayhteys Krimille on puhuttu jo pitkään. Ajatus on looginen. Ukraina pitää hallussaan sekä Krimin energia- että vesihuollon avaimia.
Stratforin skenaariossa (kuva 1) Venäjä etenisi pitkin Mustanmeren rannikkoa aina Krimille asti. Rintaman olisi oltava riittävän leveä ja ulotuttava aina Dnepr-joelle asti, sillä vain näin Venäjä voisi turvata Krimin vedensaannin ja saada haltuunsa alueen, jota se kykenee puolustamaan vastahyökkäyksiltä.
Käytännössä operaatio tarkoittaisi sitä, että Venäjän joukot työntyisivät 400 kilometriä länteen nykyiseltä rintamalta. Joukkojen olisi myös luotava 450 kilometriä uusia puolustuslinjoja ja hallittava alueen noin 2 miljoonaa asukasta.
Mikäli venäläisillä on vastassaan ainoastaan ukrainalaisia joukkoja, vaatisi hanke Stratforin mukaan noin 24 000 – 36 000 miestä ja veisi 6-14 päivää. Mikäli Nato-joukot puuttuvat tilanteeseen, tarvittaisiin alueen puolustamiseen noin 20 000 miestä lisää.
Raportissa huomautetaan, että venäläisten olisi varauduttava hankaluuksiin alueen asukkaiden kanssa. Mitä syvemmälle länteen joukot työntyisivät, sitä pienempi osa alueen väestöstä olisi venäläismielistä.
Pahimmillaan kapinointi voisi vaatia Venäjää tuomaan alueelle jopa kymmeniä tuhansia miehiä lisää. Kyseisellä alueella kapinan uhka ei kuitenkaan ole suuri.
Etelärannikon valloitus
Toisessa Stratforin raportissa kuvatussa vaihtoehdossa (kuva 2) Venäjä pyrkisi ulottamaan maayhteyden Ukrainan etelärannikkoa pitkin aina Moldovasta yksipuolisesti itsenäistyneeseen Transnistriaan asti. Venäjällä on siellä vahva sotilaallinen läsnäolo.
Operaatio olisi raskas. Se vaatisi arviolta 40 000 – 60 000 miestä ja liki kuukauden. Alueen puolustaminen sitoisi 80 000 – 112 000 miestä ja lisäksi venäläisjoukkojen olisi ylitettävä Dnepr-joki.
Alueella asuu noin 6 miljoonaa ihmistä ja mahdollisuus kapinointiin on edellistä vaihtoehtoa korkeampi.
Venäläiset joukot olisivat myös varsin alttiita vastaiskuille avoimessa maastossa ja joutuisivat turvautumaan pitkiin huoltoreitteihin.
Koko itäisen Ukrainan miehitys
Kolmas skenaario on kaikkein laajin. Siinä Venäjä pyrkisi valloittamaan koko itäisen Ukrainan aina Dneprille asti. Tämä mahdollistaisi vaikeasti ylitettävän joen käyttämisen puolustuslinjana. Tässä vaihtoehdossa venäläiset joukot myös tulisivat aivan Ukrainan pääkaupungin Kiovan porteille asti.
Operaatio olisi massiivinen, eikä Venäjällä ole realistisia mahdollisuuksia toteuttaa sitä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Aluetta puolustavien ukrainalaisjoukkojen päihittäminen vaatisi arviolta 91 000 – 135 000 miestä. Hyvien tieyhteyksien vuoksi operaatio voitaisiin kuitenkin suorittaa jopa parissa viikossa.
Alueella on myös noin 13 miljoonaa asukasta. Mikäli ukrainalaiset nousisivat kapinaan, voisi sen kukistaminen vaatia äärimmäisessä tilanteessa yli 200 000 miestä. Tämä tarkoittaa, että Venäjä voisi teoriassa joutua sitomaan valtaosan kaikista maajoukoistaan Ukrainaan. Tätä ei voida pitää todennäköisenä.
Lisäksi operaatio olisi sellaista suuruusluokkaa, ettei kansainvälinen yhteisö voisi olla reagoimatta siihen.