Moni suomalainen ajattelee tulvia edelleen jokien ja vesistöalueiden ongelmana, vaikka yhä useammin kyse on rankkasateesta ja hulevesistä keskellä kaupunkiympäristöä.
Rankkasateiden aiheuttamat tulvat voivat eritoten kaupunkialueilla aiheuttaa nopeasti vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille, kuten nähtiin elokuussa esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
LähiTapiola kertoo korvanneensa tulvavahinkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla. Lähes 70 prosenttia näistä korvauksista on maksettu vuosien 2021–2025 aikana.
Suomen vuotuisen sademäärän on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 prosenttia. Lisääntyvää sadetta nähdään talviaikaan, ja kesäkaudella rankkasateiden arvioidaan voimistuvan.
LähiTapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvisen mukaan jokaisen olisi hyvä varautua tilanteeseen, jossa vettä tulee lyhyessä ajassa liikaa.
– Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia, mikä tekee kotien, kuntien ja yritysten varautumisesta entistä tärkeämpää. On ihan ymmärrettävää, että tulviin varautuminen ei ole vielä osa suomalaista turvallisuusajattelua samalla tavalla kuin esimerkiksi palovaroittimen tarkistaminen tai kotivakuutuksen hankkiminen, Järvinen toteaa tiedotteessa.
Asukkaan vastuu jää epäselväksi
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan vain joka toinen eli 52 prosenttia suomalainen uskoo tietävänsä, miten toimia, jos vesi tulisi sisälle omassa asuintalossa tai kellarissa.
Pääkaupunkiseutulaisista heitä on vielä vähemmän: vain 44 prosenttia arvelee tietävänsä, kuinka pitäisi toimia, jos vesi tulee sisälle. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Järvinen muistuttaa, että kyselyn tulokset pääkaupunkiseutulaisten osalta voivat heijastella sitä, että pääkaupunkiseudulla on verrattain paljon kerros- ja rivitaloja, joissa asutaan vuokralla tai omistetaan osake asunto-osakeyhtiössä. Tällöin yksittäisen asukkaan vastuu tulvatilanteessa ei ole niin selkeä.
– Kun lyhyessä ajassa sataa paljon, kaupunkien hulevesiverkot eivät aina ehdi johtaa vettä pois riittävän nopeasti. Silloin vesi voi nousta kaduille ja kellareihin nopeasti. Siksi jokaisen olisi hyvä tietää etukäteen ainakin, kenelle tilanteesta ilmoitetaan ja miten lisävahinkoja voi estää turvallisesti, Järvinen sanoo.
Äkillisessä tulvatilanteessa ensimmäisillä toimilla voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka laajaksi vahinko kasvaa. Vaikka omaisuudesta voi olla huolta, tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Jos vettä tulee sisälle, rakennuksesta on syytä poistua ajoissa, niin kauan kun kulkureitit ovat vielä turvallisia.
Hulevesien hallinta kaipaa päivitystä
Tuoreen Elinvoimakeskuksen ilmastoyksikön teettämän diplomityön mukaan hulevesien hallinnan nykyiset mitoitusohjeet eivät kaikilta osin vastaa muuttuvan ilmaston tuomiin rankkasaderiskeihin Suomessa.
Diplomityössä käsiteltiin rankkasateiden esiintymistä nykyilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia rankkasateisiin sekä sitä, miten nämä tulisi huomioida hulevesien hallinnan mitoituksessa.
– Hulevesien hallinnan ohjeistuksia on päivitettävä jo nyt muuttuneeseen ilmastoon. Kunnissa tarvitaan yhtenäisempää ja päivitettyä tietoa mitoituskäytänteistä, jotta rankkasateisiin voidaan varautua rakennetussa ympäristössä, kertoo ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio Elinvoimakeskuksesta.