”Terveyskeskusmalli on rikki” – Suomi teki vuosia sitten ratkaisun, josta moni nyt kärsii

Monissa muissa maissa lääkäri on ammatinharjoittaja, jolla on vastuu omista potilaistaan ja omasta ansainnastaan.
Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla Espoossa. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN
Lääkäri ja potilas vastaanotolla terveysasemalla Espoossa. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Suomen terveyskeskusmalli rikki, sanoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen X-päivityksessään viitaten professori Juha Tuomisen kolumniin Mediauutisissa.

Husin entisen toimitusjohtajan Tuomisen mukaan 52 vuotta sitten säädetty kansanterveyslaki ei ollut sellainen riemuvoitto miksi sitä on vuosikaudet kehuttu, vaikka paljon hyvääkin sen alla on tapahtunut. Päätöksellä määrättiin kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja perustamaan terveyskeskukset sitä varten.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Toinenkin vaihtoehto oli ollut esillä, nimittäin järjestelmän perustuminen sairausvakuutukseen, kuten Keski-Eurooppa oli valinnut. Valinta oli kauaskantoinen, Tuominen kirjoittaa.

Peruspalveluiden saatavuus ei kuitenkaan kehittynyt riittäväksi, ja työterveyshuolto kasvoi paikkaamaan puutteita.

– Nyt viimein olemme tilanteessa, jossa terveyskeskuksen voi sanoa olevan rikki.

– Moni portinvartija seuloo palveluiden piiriin pääsemistä, valitettavasti usein liian tiukasti tai muuten vain turhaa kustannusta tuottaen.

Tuominen toteaa, että sairausvakuutuksen valinneissa maissa, mutta myös useissa verotuksella terveydenhuoltokulunsa keräävissä maissa, kuten Norjassa, Englannissa ja Tanskassa, järjestelmä perustuu ammatinharjoittajuuteen.

Poimintoja videosisällöistämme

Norjan järjestelmä muistutti Tuomisen mukaan pitkään suomalaista järjestelmää, mutta samantyyppisten ongelmien vuoksi se vaihtoi ammatinharjoittajamalliin 2000-luvun alkupuolella ja pääsi siten eroon hoitojonoistaan.

– Kaikissa malleissa on haasteensa, mutta nuo mallit päihittävät meidän järjestelmämme hoidon saatavuudessa kirkkaasti. Tutkimustulokset tukevat myös parempaa potilas- ja lääkärityytyväisyyttä ja mikä merkittävintä, parempia hoitotuloksia. Niissä juonen juju on nimenomaan ammatinharjoittajuus, vaikkakin tiukasti säädellyssä sääntömaailmassa. Siis lääkärin vastuu omista potilaistaan ja omasta ansainnastaan, Tuominen selventää.

Hänen mukaansa valtakunnallista poliittista valmiutta ei ainakaan vielä ole Norjan kaltaiseen isoon muutokseen. Yksi hyvinvointialue kokeilee omaa versiotaan ja omalääkärimallia kokeillaan myös Kela-pilotissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lainsäädäntö todellakin ohjaa järjestelmää ja pitkään, valitettavasti joskus eri suuntaan kuin toivottiin.

Siksi kansanterveyslain valinnat ovat Tuomisen mukaan nykytilanteen juurisyy.

Toiminta on ollut ammattimaista vuodesta 2002 lähtien.
Mainos