Tekoälyosakkeiden ympärille syntynyt valtava sijoitusbuumi voi päättyä rajuun markkinakorjaukseen.
Economist-lehden mukaan sijoittajien kannattaa varautua jopa vuosituhannen vaihteen IT-kuplan kaltaiseen osakemarkkinoiden romahdukseen. Syvää finanssikriisiä se pitää kuitenkin huomattavasti epätodennäköisempänä.
Historia tarjoaa ukuisia esimerkkejä teknologioista, jotka muuttivat maailmaa, mutta aiheuttivat samalla sijoittajille suuria tappioita. Rautateihin, kanaviin ja internetiin liittyneet investointibuumit synnyttivät ensin valtavia odotuksia ja päättyivät myöhemmin romahduksiin.
Sama voisi tapahtua nyt tekoälylle ilman, että itse teknologia osoittautuisi epäonnistuneeksi.
Economist nostaa huolenaiheeksi erityisesti investointien mittakaavan. Erään ennusteen mukaan tekoälyinvestoinnit vastaavat vuosina 2025–2032 keskimäärin 3,6 prosenttia Yhdysvaltain vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.
Samalla tekoälylle voimakkaasti altistuneet kymmenen suurta osaketta muodostavat jo lähes 40 prosenttia S&P 500 -indeksistä.
Markkinoilla on viime aikoina nähty hermostuneisuutta. Teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi putosi Yhdysvaltain välivaalien jälkeen yhtenä päivänä 5,5 prosenttia, kun sijoittajat pelkäsivät uusien poliittisten rajoitusten vaikeuttavan datakeskusten rakentamista.
Suuri testi markkinoille
Yksi tekoälybuumin seuraavista suurista testeistä on Claude-tekoälymallista tunnetun Anthropicin listautuminen.
Yhtiön osakkeiden kaupankäynnin on määrä alkaa Nasdaqissa 19. marraskuuta. Anthropicin listautumisesitteen mukaan yhtiö tarjoaa markkinoille 825 miljoonaa osaketta, ja alustava hintahaarukka on 70–78 dollaria osakkeelta.
Anthropicin ja sen kilpailijan OpenAI:n kyky tehdä tekoälystä kannattavaa liiketoimintaa vaikuttaa koko toimialaan. Niiden kysyntä ruokkii valtavaa ketjua, johon kuuluu datakeskuksia, sirujen suunnittelijoita ja puolijohdevalmistajia.
Jos yhtiöt eivät pysty kasvattamaan myyntiään tarpeeksi tai veloittamaan palveluistaan riittävästi, nykyisten investointien kannattavuus voi joutua kyseenalaiseksi.
Amerikkalaiset tekoälymallien kehittäjät ovat arviolta vain joitakin kuukausia kiinalaisia kilpailijoitaan edellä. Tämä lisää painetta hinnoittelulle ja vaikeuttaa erittäin korkeiden arvostusten perustelemista.
Ero aiempiin romahduksiin
Economist-lehti ei pidä todennäköisenä, että tekoälykuplan mahdollinen puhkeaminen johtaisi automaattisesti vuoden 1873 tai vuoden 2008 kaltaiseen finanssikriisiin.
Suurin ero on rahoituksessa. Suuri osa tekoälyinvestoinneista on tähän asti rahoitettu yritysten omalla pääomalla ja suurten teknologiayhtiöiden vahvoilla kassavirroilla eikä poikkeuksellisen suurella velalla.
Esimerkiksi suurten datakeskusyhtiöiden velka ja leasingsitoumukset ovat suhteellisen pieniä niiden markkina-arvoon verrattuna. Nvidian velkaantuneisuus on puolestaan erittäin vähäistä.
Mahdollisessa romahduksessa osakkeiden arvon lasku voisi vähentää yhdysvaltalaisten kotitalouksien kulutusta ja kaataa voimakkaasti velkaantuneita datakeskusyrityksiä. Seurauksena voisi olla vuoden 2001 kaltainen lievä taantuma.
Paljon vakavampi kriisi edellyttäisi asiantuntijoiden mukaan sitä, että tekoälymarkkinoiden romahdus osuisi samaan aikaan esimerkiksi velka- tai joukkolainamarkkinoiden kriisin tai sodan kanssa.
Romahdus ei välttämättä pysäyttäisi tai hidastaisi tekoälyn kehitystä. Teknologiset murrokset ovat usein jatkuneet, vaikka niitä rahoittaneet sijoittajat ovat menettäneet suuria summia.