Yhdysvaltojen tekoäly- ja datakeskusinvestoinneista on tulossa maan historian suurin yksittäiseen toimialaan nojaava taloudellinen panostus. The Wall Street Journalin mukaan datakeskuksiin ja niihin liittyvään tekoälyinfrastruktuuriin voidaan käyttää vuosina 2025–2032 yhteensä noin 10,3 biljoonaa dollaria (noin 9 000 miljardia euroa). Se vastaisi keskimäärin noin 3,6 prosenttia Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta vuodessa.
WSJ:n mukaan esimerkiksi rautatieverkoston rakentaminen 1870–1890-luvuilla vastasi noin 2,2 prosenttia maan BKT:sta vuodessa. Telekommunikaatio- ja valokuituverkostoon tehdyt investoinnit vuosina 1996–2003 vastasivat puolestaan noin 1,1 prosenttia BKT:sta vuodessa.
Datakeskusten investointiaalto näkyy erityisen voimakkaasti rakentamisessa. Pelkästään tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana yksityiseen datakeskusrakentamiseen käytettiin noin 37 miljardia dollaria (noin 33 miljardia euroa), kun muu yksityinen rakentaminen väheni vuodentakaisesta.
Datakeskukset sitovat samalla niukkaa työvoimaa, sähköä ja maa-alueita, mikä voi nostaa kustannuksia muille yrityksille ja syrjäyttää esimerkiksi teollisia investointeja.
Myös rahoitusriskit kasvavat. Alphabetin, Amazonin, Metan, Microsoftin ja Oraclen pääomamenojen arvioidaan nousevan yhteensä noin 4,2 biljoonaan dollariin (noin 3 700 miljardiin euroon) vuosina 2026–2029, ja yhä suurempi osa menoista rahoitetaan velalla.
Työmarkkinoilla tekoälybuumi on puolestaan synnyttänyt runsaasti uusia työpaikkoja. LinkedInin arvion mukaan tekoälyyn liittyvä kasvu on tuonut Yhdysvaltoihin yli 750 000 uutta työpaikkaa vuodesta 2023 lähtien. Datakeskuksiin on syntynyt vuoden 2024 alusta noin 117 000 työpaikkaa, minkä lisäksi rakentaminen työllistää suuren määrän sähköasentajia ja muita ammattilaisia.
Tekoälybuumi on kasvattanut myös varallisuutta. Osakemarkkinoiden nousu on paisuttanut yhdysvaltalaisten osake- ja rahastosijoitusten arvon noin 63 biljoonaan dollariin (noin 55 biljoonaa euroa), lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2022 loppuun verrattuna. Varallisuusvaikutus on tukenut kulutusta ja näkynyt esimerkiksi Piilaakson luksusasuntojen kysynnässä.