Tekoäly-yhtiöiden velkariski kasvaa – suojauksen kysyntä räjähti

Johdannaissopimusten kaupankäynti on moninkertaistunut heinäkuusta.
Wall Street New Yorkissa. AFP / LEHTIKUVA / ANGELA WEISS
Wall Street New Yorkissa. AFP / LEHTIKUVA / ANGELA WEISS
Wall Street New Yorkissa. AFP / LEHTIKUVA / ANGELA WEISS
Wall Street New Yorkissa. AFP / LEHTIKUVA / ANGELA WEISS

Sijoittajat ovat lisänneet voimakkaasti luottoriskijohdannaisten eli CDS-sopimusten käyttöä suojautuakseen tekoäly-yhtiöiden velkariskiltä, kirjoittaa Financial Times.

Luottoriskijohdannainen toimii käytännössä vakuutuksen tavoin: sen ostaja saa korvauksen, jos sopimukseen liitetty yhtiö ajautuu maksukyvyttömäksi.

Investointipankki Morgan Stanleyn mukaan Oracleen, SpaceX:ään, Alphabetiin, Amazoniin, Metaan, Broadcomiin ja Nvidiaan sidottuja CDS-sopimuksia vaihdettiin syyskuussa keskimäärin yli yhdeksän miljardin dollarin (noin 8 miljardia euroa) arvosta viikossa, kun heinäkuussa määrä jäi alle kahteen miljardiin dollariin.

Kysyntää kasvattaa erityisesti tekoälyinfrastruktuurin rahoittamiseen otetun velan nopea kasvu. Morgan Stanleyn mukaan tekoälyyn liittyvät yhtiöt ovat laskeneet tänä vuonna liikkeeseen arviolta 466 miljardin dollarin edestä (noin 416 miljardia euroa) velkaa, kun vastaava määrä viime vuoden samalla jaksolla oli 101 miljardia dollaria.

Rahaa tarvitaan muun muassa datakeskuksiin, puolijohteisiin ja muuhun laskentainfrastruktuuriin.

Kasvanut huoli näkyy myös suojausten hinnoissa, jotka ovat kauttaaltaan nousseet. Markkinoilla suurin huoli kohdistuu tekoälypilvipalveluyhtiö CoreWeaveen. Sen viiden vuoden CDS-sopimuksella käydään kauppaa noin 1 090 korkopisteessä, mikä kertoo, että markkinat pitävät yhtiön luottoriskiä erittäin korkeana.

Kymmenen miljoonan dollarin velkaposition suojaaminen vaatisi jo noin 1,82 miljoonan dollarin ennakkomaksun sekä lisäksi säännöllisiä neljännesvuosittaisia maksuja.

Financial Timesin mukaan sijoittajat käyttävät CDS-sopimuksia yhä useammin myös osakesalkkujensa suojana, koska ne voivat olla myyntioptioita halvempi tapa suojautua teknologiaosakkeiden kurssilaskulta.

Huonon taloustilanteen vuoksi pitäisi tehdä juuri nyt enemmän töitä. Tämä koskee myös meitä laiskanpulskeita kunnan virkahenkilöitä, ekonomisti Heikki Pursiainen sanoo näkökulmassaan.
Sami Pakarisen mukaan suomalaisessa verokeskustelussa tuijotetaan liikaa ensi vuotta ja liian vähän talouskasvua.
Ryhmäjohtaja Jani Mäkelä ei osannut viime viikolla sanoa asiasta vielä mitään.
Mainos