Valtaosa kauppatieteilijöistä uskoo työelämän osaamisvaatimusten muuttuvan rajusti lähivuosina etenkin tekoälyn vuoksi. Seitsemän kymmenestä naisekonomista kertoo ryhtyneensä toimiin osaamisensa kehittämiseksi, kun miehistä vain kolme kymmenestä on tehnyt samoin.
Suomen ekonomien tuoreen tutkimuksen mukaan kauppatieteilijät pitävät todennäköisenä, että heidän omalla toimialallaan tarvitaan huomattavaa uutta osaamista seuraavan kahden vuoden sisällä.
Myös henkilökohtaisen osaamisen kohdalla nähtiin kehittämistarpeita, sillä ekonomit arvioivat oman osaamisensa vastaavan vain osittain työnantajan tarpeita. Täysin varmoja osaamisensa riittävyydestä oli 31 prosenttia naisvastaajista ja 45 prosenttia miesvastaajista.
Osaamisvajeen korjaamiseen ryhtymisessä ilmeni kuitenkin suuri epätasapaino sukupuolten välillä. Toimiin ryhtyneiden naisten osuus oli tutkimuksessa yli kaksinkertainen verrattuna miehiin.
Yli viisikymppisissä ero vieläpä syveni. Vain yksi viidestä yli viisikymppisestä ekonomimiehestä kertoi alkaneensa kehittää osaamistaan. Samaan aikaan yli viisikymppiset pitivät uuden osaamisen tarvetta jopa vielä todennäköisempänä kuin ekonomit keskimäärin.
– Pidämme tuloksia yllättävinä etenkin siksi, että alle puolet miesvastaajista arvioi oman osaamisensa vastaavan täysin työnantajan tarpeita, sanoo työmarkkinapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä Suomen ekonomeista tiedotteessa.
Epäselvyyksiä osaamisen kehittämisen vastuun ja kulujen jaossa
Osaamistarpeiden nopea muuttuminen asiantuntijatyössä tarkoittaa sitä, että jopa vastavalmistuneiden on opeteltava uutta jatkuvasti.
Suomen ekonomit selvitti vuonna 2021 osaamistarveselvityksessä, ettei puolella kauppatieteilijöiden työpaikoista ollut suunnitelmaa osaamisen kehittämiseen.
Vastuu ammatillisen osaamisen pitämisestä ajan tasalla valuu usein yksilölle. Siitä syntyy helposti myös kuluja.
– Osaamisen kehittämisen kustannukset pitäisi pystyä vähentämään verotuksessa täysimääräisesti tulonhankkimiskuluina, Riikka Sipilä toteaa.
Lisäksi Sipilä toivoo työnantajien ottavan hanakammin vastuuta osaamisen kehittämisestä, sillä kyse ei ole vain yksilöiden osaamisesta.
– Vaikka omasta osaamisesta huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla, esimerkiksi tekoäly muuttaa usein koko työyhteisön työtä ja luo uusia osaamistarpeita, joihin on etsittävä ratkaisut työpaikkatasolla, hän sanoo.
Tekoälyyn liittyvillä osaamispuutteilla voi olla vakavia seurauksia
Tutkimuksen vastaajat mainitsivat etenkin tekoälyn syynä uusiin osaamisvaatimuksiin sekä omalla toimialallaan että henkilökohtaisesti. Kauppatieteilijät toimivat asiantuntija- ja johtotehtävissä, joihin tekoäly on tullut mukaan vauhdilla.
– Avoimissa kommenteissa vastaajat nostivat tekoälyyn liittyen esiin muun muassa regulaatio- ja data-analytiikkaosaamisen sekä muutoksen johtamisen, sanoo uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman Suomen ekonomeista.
Ekonomien lakipalveluihin tulleiden yhteydenottojen perusteella kaikilla työpaikoilla ei vielä ole riittävää ohjeistusta tai koulutusta tekoälyn oikeaoppisesta käytöstä työtehtävissä. Osaamispuutteilla voi olla vakavia seurauksia yritysten kilpailukyvyn kannalta sekä esimerkiksi silloin, jos sensitiivistä tietoa päätyy väärään paikkaan.
Tulokset kävivät ilmi Suomen ekonomien työhyvinvointitutkimuksesta, johon vastasi 2 049 ekonomijäsentä tammi–helmikuussa 2026. Vastaajista naisia oli 1 516 ja miehiä 533.