Verkkouutiset

Snapchatin tekoälyyn pohjautuva virtuaalinen keskustelutoveri My AI älypuhelimen näytöllä. Tekoälyllä pyörivät chatbotit ovat saavuttaneet valtavan suosion, mutta samalla avanneet uudenlaisen mahdollisuuden kolmansien osapuolien datankeruulle. LEHTIKUVA/EEVA-MARIA BROTHERUS

Tekoäly ei saavuta tietoisuutta eikä nouse kapinaan

Tekoälyä on kaikkialla, vaikka emme kiinnitä siihen huomiota.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on julkaissut yleistajuisen teoksen ajankohtaisesta aiheesta, tekoälystä. Tekoäly on kielikuva, jolla tietokoneohjelman toiminta rinnastetaan inhimilliseen älykkääseen toimintaan. Tekoälyä on kaikkialla, vaikka emme kiinnitä siihen huomiota.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on hyvin vaikea elää ilman tekoälyä. Jos näin haluaisi tehdä, niin muun muassa kännykästä ja tietokoneesta pitäisi luopua.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Tekoäly terminä ja tieteenalana vakiintui vuonna 1956, jolloin Yhdysvalloissa, Dartmouthin Collegessa järjestettiin kesäseminaari, jonne kokoontui tunnettuja matemaatikkoja, tietojenkäsittelytiede oli tuolloin vasta erkanemassa omaksi tieteenalakseen. Brittiläistä Alan Turingia pidettään tietojenkäsittelytieteen uranuurtajana.

Uusi tutkimusala sai John McCarthyn ehdottaman nimen artificial intelligence (AI) eli keinotekoinen älykkyys tai lyhyemmin tekoäly. Tavoitteeksi ja tekoälyn määritelmäksi vakiintui koneen saaminen käyttäytymään tavalla, jota kutsuttaisiin älykkääksi.

Käyttäjät

Tekoälyä ilmiönä ei omista kukaan, mutta tärkeimmät tekoälyjärjestelmät kuuluvat teknologiajäteille ja valtioille, joilla on resursseja ja motivaatio niiden kehittämiseen ja käyttämiseen. Suurten tekoälyohjelmien kehittäminen vaatii paljon osaamista, tietokonekapasiteettia ja energiaa. Motivaatio kehitystyöhön on usein joko kaupallinen tai kansalliseen turvallisuuteen perustuva. Kaupallinen esimerkki on sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook, Instagram ja X (Twitter).

Kaupallinen sosiaalinen media perustuu huomiotalouteen: mitä enemmän ihmiset viettävät niissä aikaa, sitä enemmän voi näyttää mainoksia, ja sitä runsaammin saadaan mainostuloja.

Somepalveluiden kannattaa näyttää sellaista sisältöä, joka kiinnittää huomion usein ja pitkään. Somepalvelut keräävät käyttäjistään jatkuvasti tietoa: kuinka pitkään katsomme mitäkin sisältöjä, mitä kommentoimme ja mitä jaamme eteenpäin.

Paras esimerkki kansallisesta turvallisuudesta on Kiina, joka kerää kansalaisistaan tietoa voidakseen valvoa ja ohjata heidän toimintaansa. Euroopan unioni on huolissaan siitä vallasta, jota yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten sovellusten avulla voidaan käyttää eurooppalaisiin.

Toivonen painottaa, että tietokoneohjelmat eivät ole puolueettomia. Ne on aina tuotettu joidenkin tietojen ja näkemysten perusteella. Jos valtaa annetaan näennäisesti tietokoneohjelmille, sitä käyttävät todellisuudessa ohjelmien kehittäjät.

Unelmia ja painajaisia

Ihmiset heijastavat tekoälyyn omia toiveitaan ja pelkojaan teknologian kehityksestä. Äärimmillään tekoäly nähdään pelastajana tai paholaisena.

Yhden haaveen mukaan tekoälyohjelmien vahvuudet valjastetaan ihmisten avuksi. Yksilö voi tehdä omasta ja muiden elämästä paremman ja käyttää aikansa mielekkäämmin. Tekoäly tekee työt puolestamme: tuottavuuden kohoamisen edut kanavoituvat koko yhteiskuntaan, mistä seuraa elintason ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Ne, jotka haluavat, voivat lyhentää työaikaansa ja keskittyä muihin asioihin.

Toiveisiin kuuluu myös se, että tekoälyn avulla ratkaistaan maailmanlaajuisia ongelmia ja vahvistetaan kestävää kehitystä.

Hyviin tarkoituksiin kehitettyjä teknologioita voi käyttää myös pahantahtoisesti. Monissa tieteiskirjoissa ja elokuvissa tekoäly aikoo vallata maailman ja orjuuttaa ihmiset. Sitä varten pitäisi olla sekä tahto että keinot, mutta ainakin nykyisiltä tekoälyohjelmilta puuttuvat molemmat. Tekoälyä on kaikkialla, mutta se on pieninä sirpaleina erillisissä ohjelmissa, joten ei ole mitään yhtä kaikenkattavaa tekoälyä. Lisäksi kukin ohjelma osaa vain yhden asian.

Ohjelmat eivät ymmärrä mihin niitä käytetään, puhumattakaan siitä, että ne ymmärtäisivät mitä tehdä, jos jokin tehtävä epäonnistuu. Tietokoneohjelmilta puuttuu maalaisjärki, elämänkokemus, sosiaaliset suhteet ja kyky nähdä kokonaisuus. Tekoälyä ei siis kannata pelätä siksi, että se saavuttaisi tietoisuuden ja nousisi kapinaan.

Sen sijaan pienempiä uhkia on runsaasti. Kun ihmiset ja yritykset pyrkivät ottamaan tekoälystä kaiken hyödyn irti, niin vahinkojenkin määrä kasvaa. Ajoittain tekoälyä käytetään huolimattomasti ilman riittävää ymmärrystä ohjelman toimintaperiaatteista, ja mikä pahinta, ilman riittävää testausta. Lopputuloksena voi olla suuria haittavaikutuksia, joista Tolvasen kirjassa on paljon esimerkkejä.

Ison-Britannian postilaitos syyllistyi maan historian suurimpaan oikeusmurhaan, kun sen työntekijöitä tuomittiin kavalluksesta Fujitsun tekemän ohjelmointivirheen vuoksi. Vuosien taistelun jälkeen kymmeniä oikeustuomiota peruttiin ja erilaisia hyvitysvaatimuksia tuli tuhansia.

IBM:n kehittämä Watson-järjestelmä tuotti syöpäpotilaiden lääkäreille hengenvaarallisia lääkesuosituksia. Yhdysvalloissa tekoälyä käytettiin apuna vankeusrangaistusten pituuden määrittelyssä. Pian huomattiin, että ohjelma arvioi mustaihoisten rikoksenuusimisriskin yläkanttiin ja valkoihoisten alakanttiin.

Hannu Toivonen: Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. 224 sivua. Kustannusosakeyhtiö Teos.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)