Tekoälyn kehittyessä myös kielenkäännösohjelmista on tullut entistä taitavampia. Nykyään tekoälytyökalu osaa kääntää hetkessä esimerkiksi englanninkielisen uutisartikkelin suomeksi tai toisin päin. Tarvittaessa tekniikka mahdollistaa myös suurempien tekstimäärien nopean käännöksen. Aikaa tähän menee vain minuutteja tai parhaimmillaan vain sekunteja.
Kaikkein hämmästyttävin havainto liittyy siihen, että tekoälyn tekemät käännökset voivat olla erittäin uskottavia ja sisältää vain vähän virheitä. Tilanne on aivan eri kuin esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten, jolloin käännösohjelmat osasivat kääntää vain yksittäisiä sanoja ymmärtämättä niiden asiayhteyttä. Lopputuloksena syntyi huonosti tuotettu teksti, jonka tunnisti saman tien konekäännökseksi.
Kehittyvän teknologian myötä esiin nousee myös kysymys, onko vieraiden kielten opiskelussa enää järkeä. Miksi vaivautua opiskelemaan kieliä, jos tekoälytyökalu kääntää tekstit sujuvasti vain hetkessä?
Vaikka vieraiden kielten opiskelu nykymaailmassa voisi äkkiseltään tuntua turhalta, asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen professori Maija Hirvonen Tampereen yliopistolta huomauttaa, että ensinnäkään käännösohjelmat eivät toimi eikä niitä voi eettisistä tai muista syistä käyttää kaikissa tilanteissa.
– Toiseksi kielten opiskelu ja oppiminen ei tarkoita pelkkää kielestä toiseen kääntämisen taitoa, Hirvonen huomauttaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa tuskin haluamme myöskään luovuttaa teknisille välineille ja automaatiolle yhtä ihmiselle luontaisinta kommunikaation muotoa eli kykyä käyttää kieltä. Hirvonen huomauttaa, että vieraan kielen osaaminen pitää sisällään laajan tieto- ja taitokokoelman: kielen rakenteiden ja sanaston ymmärtämisen ja käyttämisen, kulttuuritiedon ja -taidon, viestinnälliset tiedot ja taidot eli kyvyn toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tilanteissa ja sovittaa viestintää erilaisiin tilanteisiin.
– Lisäksi vieraan kielen oppiminen tuottaa empatiakykyä ja laajentaa maailmankuvaa, kun oppija ymmärtää kielten- ja kulttuurien välisiä eroja mutta myös samankaltaisuuksia, Hirvonen huomauttaa.
Vieraan kielen opettelu on pitkäjänteistä ja vaativaa. Miksi kenenkään kannattaisi enää käyttää aikaa sellaiseen, jos käännösohjelmat kykenevät tekemään hyvätasoisia käännöksiä vain sekunneissa?
– Yksinkertainen vastaus on, että meillä ei kansakuntana ole varaa tyhmentyä.
Hirvonen tuo esiin, että laajassa mittakaavassa kielitaidon ulkoistaminen teknisille välineille tekisi meistä myös riippuvaisia niistä ja niihin liittyvistä lieveilmiöistä. Nämä liittyvät esimerkiksi teknologisiin valta-asemiin, kuten tekoälyjätteihin ja tiedon omistajuuteen. Toisaalta olisimme riippuvaisia tekniikan toimivuuteen liittyvistä varannoista. Tällä Hirvonen viittaa esimerkiksi sähkövarantoihin ja tietojärjestelmien toimintaan.
– Toiseksi hukkaamme valtavan määrän kansakunnan ja uusien sekä tulevien sukupolvien älyllisiä resursseja, jos emme enää opiskele tai opeta vieraita kieliä. Kielen oppiminen kehittää kognitiivista ja emotionaalista älykkyyttä, Hirvonen painottaa.
Suomi tähtää myös korkeakoulutustason nostoon, mikä tarkoittaa, että yhä suurempi osa väestöstä pystyy kehittämään älyään ja hyödyntämään sitä.
– Kielitaidot ovat olennainen osa korkeakoulutusta, lähtien jo siitä, että olemme virallisesti kaksi- ja käytännössä monikielinen valtio.
– Meillä ei ole myöskään varaa eristäytyä ja hukata kansainvälistä potentiaalimme, joka perustuu ihmisten kykyyn toimia toistensa, myös ulkomaalaisten tai toista kieltä puhuvien kanssa yhteistoiminnassa, kuten tehdä kauppaa tai poliittisia päätöksiä, Hirvonen jatkaa.
Kehittyvä teknologia vähentää nuorten oppimisintoa
Lisääntynyt tekoälyn käyttö ja kehittynyt teknologia voi johtaa siihen, että osa lapsista ja nuorista ei enää vaivaudu opiskelemaan vieraita kieliä. Ilmiö on havaittavissa myös muissa oppiaineissa. Jopa alakouluissa on havaittu, että osa oppilaista antaa surutta kotitehtävänsä tekoälytyökalujen tehtäväksi.
Kyse on vakavasta ilmiöstä, sillä tehtävien tarkoituksena on kehittää esimerkiksi lapsen muistia, päättelykykyä ja opettaa häntä yhdistämään uutta tietoa aiemmin opittuun. Jos tehtävät ulkoistaa tekoälylle, lapsen oppiminen jää puutteelliseksi. Sillä voi olla merkittäviä seurauksia hänen myöhemmässä elämässään.
Hirvosen mukaan onneksi on myös päinvastaista kehitystä, jossa eri toimijat ovat heränneet kielivarannon kapenemisen huoleen ja toimivat sen laajentamiseksi.
– Myös esimerkiksi yliopisto-opiskelijat ovat valveutuneita esimerkiksi tekoälyn teknisistä ja eettisistä ongelmista. Tekoälybuumi on lieventymässä ja järkevöitymässä, niin kuin asiaan kuuluukin. Se on väline muiden joukossa mutta ei korvaa ihmistä tai ihmisyyttä.
Ihmisen kielitaidon merkitys ei ole siis katoamassa mihinkään, kehittyneistä apuvälineistä huolimatta. Siitä huolimatta maailmalla on nähtävillä ilmiö, jossa esimerkiksi kielenkääntäjien ja tulkkien saamat työtarjoukset ovat vähentyneet merkittävästi. Maailmanlaajuisesti tekoäly on siis vähentänyt vieraan kielten ammattilaisten kysyntää.
Hirvonen myöntää, että monissa tehtävissä tekoälyratkaisut ovat tulleet ammattikääntäjien ja tulkkien työn apuvälineiksi.
– Näin on aina ollut ja tulee olemaan: käännösviestintä omaksuu teknisiä apuvälineitä käyttöön. Jo sanakirjoja ja ylipäätään kirjoitettua kieltä sekä kirjapainotaitoa voi pitää teknisenä apuvälineenä – teknologiana – ja viime vuosituhannella kehittyivät tietokoneella käytettävät apuohjelmat kuten käännösmuistit ja konekäännösohjelmat.
Tuleeko vieraiden kielten osaamisesta harvojen taito?
Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja nuorten vähentynyt opiskeluinto voi herättää huolen myös siitä, voiko edessä olla kielitaidon rapautuminen. Voisiko tulevaisuudessa käydä jopa niin, että vieraiden kielten sujuva osaaminen olisi viulunsoittoon verrattava harvinainen taito, jonka osaava vain harvat?
– Uskon, että ei, koska kieli on olennainen osa ihmisyyttä ja eri kielten opiskelu osa kansainvälistä ihmisyyttä.
Hänen mukaansa kielten opiskelu liittyy myös koulutukseen ja älylliseen kehittymiseen, ja näihin kannattaa panostaa.
Tekoälyn lisäksi kielten opiskelua voivat Hirvosen mukaan uhata muutkin tekijät, kuten maailmanpoliittinen tilanne sekä kulttuurinen kehitys, jossa ikään kuin käännytään sisäänpäin.
– Näiden kehityskulkujen kääntämiseksi tai lieventämiseksi on tehtävä koulutuspoliittisia tekoja, jotta vieraiden kielten opiskelu ja oppiminen nähdään resurssina ja panostuksena ihmiskunnan hyvinvointiin sekä menestykseen.
LUE MYÖS:
Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Aivotutkija varoittaa vakavista seurauksista
Podcastit ja äpit yleistyvät – ja ne vaarantavat suomen kielen
Yhä useampi asiakaspalvelija ei puhu suomea – voiko vaatia palvelua omalla kielellään?