Kotivakuutus on tarpeellinen suoja yllättävien vahinkojen varalle. Samaa mieltä on valtaosa suomalaisista, sillä jopa 84 prosenttia on vakuuttanut kotinsa vahinkojen varalle.
Kotivakuutus ei kuitenkaan tarkoita automaattista suojaa kaikkia kodin vahinkoja vastaan. Joskus eteen voi tulla tilanne, jossa edes vakuutuksesta ei ole apua. Pahimmassa tapauksessa asukkaan oma toiminta voi jopa johtaa vakuutuskorvauksen menettämiseen kokonaan tai osittain.
Verkkouutiset kysyi suurilta suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä, millaisia tapauksia heidän kotivakuutuksensa yleensä kattavat ja millaisia eivät. Haastateltaviksi valikoituivat vakuutusyhtiöiden Ifin ja Pohjola-vakuutuksen edustajat.
Pääpiirteittäin vakuutusyhtiöiden kotivakuutusehdoissa ei ole merkittäviä eroavaisuuksia. Tiiviisti sanottuna ne korvaavat kodin irtaimistolle tapahtuneet vahingot yllättävän vahingon tai murtovarkauden varalle. Enimmäiskorvaussumma ja omavastuun suuruus vaihtelevat sopimuksittain.
Koska kotivakuutuksen hinta määräytyy useiden yksilöllisten tekijöiden, kuten asunnon pinta-alan ja valmistumisvuoden mukaan, yleispätevää vastausta kotivakuutuksen hinnalle ei ole olemassa. Vakuutuksen hintaan vaikuttavat myös kotivakuutuksen laajuus sekä vakuutusyhtiöiden mahdolliset etuohjelmat.
Vakuutusyhtiö Ifin omaisuusvakuutusten vakuutuspäällikön Ismo Ruohoselän mukaan kodin irtaimiston korvattavissa vahingoissa tyypillisiä ovat esimerkiksi puhelimen näytön, silmälasien tai kodinkoneiden sekä kodin elektroniikan rikkoontumiset.
– Muita yleisiä esimerkkejä ovat polkupyörävarkaudet ja matkalla sattuneet vahingot matkatavaroille, Ismo Ruohoselkä kertoo VU:lle.
Rakennuksen tyypillisiä vahinkoja ovat esimerkiksi putkistovuodot ja rakennuksen LVIS-tekniikan rikkoontumiset.
– Myöskin luonnonilmiövahingot, kuten myrskyn aiheuttamat sekä palovahingot kuuluvat kotivakuutukseemme, Ruohoselkä kertoo.
Edellä mainitut vahingot korvataan myös OP-ryhmään kuuluvan Pohjola-vakuutuksen kotivakuutuksista. Pohjola-vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo, että lisäksi vakuutus kattaa tilapäisen asumisen kustannuksia, jos koti ei ole vakuutuksesta korvattavan vahingon vuoksi asumiskelpoinen.
Monesti kotivakuutukseen kuuluu myös oikeusturvavakuutus. Siitä korvataan yksityiselämään liittyvien riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntikuluja.
– Tyypillisimpiä vahinkoja ovat riidat, mitkä liittyvät asunto- tai kiinteistökauppaan, Ruohoselkä sanoo.
Kotivakuutuksen vastuuosiosta voidaan korvata myös samassa taloudessa asuvan henkilön kotitalouden ulkopuoliselle aiheuttama esine- tai henkilövahinko, josta vakuutettu on lain mukaan korvausvastuussa.
– Tyypillisiä ovat esimerkiksi lasten aiheuttamat vahingot tai kiinteistönomistajana aiheutetut vahingot, Ruohoselkä täsmentää.
Aina vakuutus ei auta
Kaikissa tilanteissa kotivakuutuksesta ei ole apua. Esimerkkinä Ruohoselkä mainitsee erilaiset rakennusvirheet, hitaasti kehittyvät tapahtumat, kuten kondensio, homehtuminen tai pilaantuminen.
– Normaali kuluminen tai naarmuuntuminen ei myöskään kuulu kotivakuutuksesta korvattaviin tapahtumiin, eikä hajusta aiheutuneet vahingot. Myöskään esimerkiksi jäästä, pakkasesta, lumesta, routimisesta, kuumuudesta tai lämpötilanvaihtelusta johtuneet vahingot eivät kuulu kotivakuutuksesta korvattaviin, Ruohoselkä sanoo.
Myöskään urheiluvälineen rikkoutuminen liikuntasuorituksen aikana ei kuulu kotivakuutuksen korvattaviin, eikä esineen unohtaminen tai katoaminen.
– Lemmikkieläimen aiheuttamat vahingot omalle omaisuudelle on myös rajattu pois, Ruohoselkä muistuttaa.
Pohjola-vakuutuksen Kujalan mukaan myöskään asennusvirheistä tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta johtuvat vahingot eivät kuulu korvauksen piiriin. Riippumatta siitä, kuka virheellisen toteutuksen on tehnyt.
– Vakuutuksesta ei korvata myöskään esimerkiksi omaisuuden katoamisia ja takuusta korvattavia vahinkoja, Kujala sanoo.
Huolimattomuus voi estää vakuutuskorvauksen
Joissain tapauksissa vakuutuksenottajan oma toiminta voi pienentää tai estää korvauksen saamisen kokonaan. Näistä tapauksista on lukuisia esimerkkejä.
– Omaisuuden kuivattaminen ja säilyttäminen saunassa, kotiavainten piilottaminen asunnon läheisyyteen, polkupyörän lukitsematta jättäminen, viallisten sähkölaitteiden käyttäminen, jäätyneiden putkien sulattaminen avotulta tai kuumailmapuhallinta käyttäen, Ifin Ruohoselkä luettelee.
– Myöskin se, jos pesukonetta ei ole liitetty kiinteästi vesijohtoverkostoon tai poistoletkua viemäriverkostoon, voi pienentää korvausta. Kynttilöitä tai muuta avotulta ei saa myöskään jättää valvomatta, hän jatkaa.
Kujalalla on antaa lisää esimerkkejä tapauksista, joissa oma huolimattomuus voi käydä kalliiksi.
– Jos vapaa-ajan asunnossa jätetään vedet päälle talveksi ja putket jäätyvät, korvausta voidaan alentaa tai evätä. Vähennystä voidaan tehdä suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi myös esimerkiksi tilanteessa, jossa palovahinko syntyy liedellä säilytettyjen tavaroiden vuoksi, sauna syttyy palamaan, koska siellä kuivatettiin pyykkiä tai astianpesukone aiheuttaa vuotovahingon eikä sen alla ole suojeluohjeiden edellyttämää vuotokaukaloa.
Yleisimmin vähennys on hänen mukaansa noin 20–30 prosenttia, mutta se voi vaihdella vahingon laajuuden ja laiminlyönnin vakavuuden mukaan.
Oletko muuttamassa? Muista siirtää myös vakuutus
Muuttaessa myös kotivakuutus pitää muistaa siirtää uuteen osoitteeseen. Millaisia ongelmia siitä voi seurata, jos henkilö ei muista siirtää vakuutustaan uuteen asuntoon tai sen voimassaoloaikaan tulee katkoksia?
– Vaikka muuton aikaan kotivakuutus kattaa molempia, vanhaa sekä uutta kotia jonkun aikaa, niin vakuutuksen päivittäminen tulee uuteen osoitteeseen tehdä viimeistään kolmen kuukauden sisällä, että kotivakuutus on ylipäänsä voimassa, Ruohoselkä toteaa.
Oman vakuutusturvan kannalta onkin tärkeää, että kotivakuutus muistetaan siirtää uuteen osoitteeseen.
– Jos vakuutusta ei siirretä uuteen osoitteeseen, uusi koti voi jäädä ilman vakuutusturvaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vesivahinko tai varkaus uudessa kodissa ei ole korvattava, Kujala muistuttaa.
Kiinteistöjen kohdalla asiassa ollaan tarkempia. Kiinteistö tulee vakuuttaa heti omistusoikeuden siirryttyä.
– Oikeusturvavakuutukseen ei saa tulla ollenkaan katkoksia, jotta vakuutus olisi ehtojen mukaan kaikilta osin voimassa, Ruohoselkä muistuttaa.
Tutustu ehtoihin huolella etukäteen
Joskus kotivakuutuksen ehdot voivat aiheuttaa epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä asiakkaan ja vakuutusyhtiön välille. Ruohoselän mukaan Ifillä tapauksissa eivät korostu mitkään tietyt asiat. Hänen mukaansa monesti harmitusta saattaa aiheuttaa kuitenkin se, jos iäkkäästä esineestä ei ikävähennyksien jälkeen jääkään enää juuri korvattavaa.
Sama ilmiö on havaittu myös Pohjola-vakuutuksessa.
– Vahinkotilanteessa asiakas saattaa luulla, että hän saa täyden korvauksen uuden vastaavan omaisuuden arvon mukaan. Asiakkaat yllättyvät, että korvaukseen tehdään usein vähennyksiä esineen ja omaisuuden iän perusteella, Sini Kujala toteaa.
Kujalan mukaan toinen tyypillinen epäselvyyttä aiheuttava tilanne liittyy laiterikkoihin. Esimerkkinä on tilanne, jossa rikkoutunut laite on aiheuttanut vuotovahingon.
– Vahingon selvittelyssä käy ilmi, että laite on ollut tilassa ilman määräysten mukaista vedeneristystä, esimerkiksi pesuhuoneessa tai lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa. Jos tila olisi vedeneristetty asianmukaisesti, valuisi vuotovesi lattiakaivoon eikä imeytyisi rakenteisiin. Vahinko johtuu siis rakennusvirheestä. Kotivakuutus ei korvaa tällaisia vahinkoja, mikä tulee usein monelle asiakkaalle yllätyksenä, Kujala havainnollistaa.
Myös eräs muu asia aiheuttaa monesti päänvaivaa.
– Perheen nuoren muuttaessa omaan talouteen saattaa unohtua se tosiseikka, että hän tarvitsee oman vakuutuksen, koska ei kuulu enää vanhempien kotivakuutuksen piiriin, Ifin Ruohoselkä muistuttaa.
Vakuutusyhtiöt kertovat kotivakuutustensa ehdoista verkkosivuillaan. Niihin tutustumalla etukäteen voi todennäköisesti välttyä monilta epäselviltä tilanteilta myöhemmin.
Artikkeli jatkuu kainalojutun jälkeen.
Kiinnitä huomiota etenkin näihin asioihin
Pohjola-vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala luettelee erikseen neljä keskeistä asiaa, jotka kannattaa pitää mielessä kotivakuutusta ottaessa:
Kattavuus ja vakuutusturvan laajuus: Kotivakuutuksissa on eritasoisia vaihtoehtoja. Perusvakuutus kattaa yleensä vain suurimmat riskit (esimerkiksi tulipalo), kun taas laajemmat vakuutukset kattavat myös esimerkiksi erilaiset rikkoutumiset.
Omavastuu: Jokaisella vakuutuksella on omavastuuosuus, jonka maksat itse vahingon sattuessa. Jokaisen on hyvä miettiä, mikä on oma riskinsietokyky vahingoissa.
Enimmäiskorvaukset: Arvioi kodin ja irtaimiston arvo realistisesti – turha ylivakuuttaminen nostaa hintaa, aliarvioiminen voi johtaa korvauspettymyksiin.
Vakuutuksen rajat ja poikkeukset: Kaikki vahingot eivät välttämättä kuulu vakuutuksen piiriin. Rajoitukset on kerrottu vakuutusehdoissa.
Perusmuotoinen vai laaja vakuutus?
Kotivakuutuksia on saatavilla eri tasoisina ja yleensä vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutusta sekä perustasoisena että laajana. Miksi ottaa kalliimpi laaja kotivakuutus, jos tarjolla on myös edullisempi peruspaketti?
Vakuutuksen laajuus kannattaa valita omien tarpeiden mukaan. Ruohoselkä muistuttaa, että monet rikkoontumisvahingot korvataan vain laajasta kotivakuutuksesta.
– Jos haluaa vakuuttaa vain isompien vahinkojen varalta, kuten palo- tai vuotovahinkojen, perusmuotoinenkin on riittävä, hän kommentoi.
Sama käytäntö on myös Pohjola-vakuutuksella.
– Perusvakuutus kattaa yleensä vain tiettyjä vakuutuksessa määriteltyjä vahinkoilmiöitä, kuten tulipaloja tai vuotovahinkoja. Laaja vakuutus kattaa myös rikkoutumiset, kuten puhelimen tai kodinkoneen rikkoutumisen. Valinta riippuu omaisuuden arvosta ja siitä, kuinka paljon riskejä haluaa itse kantaa, Kujala toteaa.
Juuri laajemman vakuutusturvan vuoksi vuokranantajat edellyttävät usein vuokralaisilta laajan kotivakuutuksen ottamista. Tässä asiassa tapahtuu Ruohoselän mukaan myös väärinymmärryksiä, sillä esimerkiksi Ifissä perustasoinen vakuutus kattaa myös vuokranantajan vaatimukset, kun asunto vuokrataan tyhjänä.
Voiko useampi vakuutus johtaa ongelmiin?
Joskus voi syntyä tilanne, että samassa kotitaloudessa asuvilla ihmisillä on useampia kotivakuutuksia. Tilanne voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, kun pariskunta muuttaa yhteen ja molemmat osapuolet pitävät oman kotivakuutuksensa. Voiko useamman kotivakuutuksen pitämisestä seurata ongelmia?
Vakuutusyhtiöiden mukaan ei, mutta turhaa se on. Silloin kotitalous maksaa käytännössä turhasta tuplavakuutuksesta.
– Samalla yhdellä kotivakuutuksella on vakuutettuna sekä vakuutuksenottaja että samassa kotitaloudessa asujat. Huomioitavaa kuitenkin on, että ns. kämppikset, kuten opiskelijat samassa huoneistossa eivät yleensä ole samaa kotitaloutta, joten he tarvitsevatkin molemmat oman kotivakuutuksen, Ruohoselkä muistuttaa.
Kaksi päällekkäistä kotivakuutusta tarkoittaa käytännössä sitä, että sama irtaimisto on vakuutettu kahteen kertaan. Vakuutuksenottajalle se ei tuo lisäturvaa, vaan turhaa rahanmenoa.
– Jos sattuu vahinko, korvaus ei voi ylittää vahingon määrää eli ei voi hakea täyttä korvausta molemmista kotivakuutuksista, Kujala muistuttaa.
Yhdessä tilanteessa samassa asunnossa voi kuitenkin olla useampi erillinen kotivakuutus. Tällä tarkoitetaan kimppa- ja soluasumista, jolloin jokaisella asujalla pitää olla oma kotivakuutus.
– Kotivakuutuksella vakuutetaan oman huoneen neliöt ja omat tavarat. Jokaisella asujalla tulee olla myös omat vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Kujala toteaa.
LUE MYÖS:
Luovuitko tästä vakuutuksesta? Asiantuntija varoittaa riskeistä
Sairastuitko lomalla? Näissä tilanteissa edes vakuutuksesta ei ole apua
Yllättävä väärinkäsitys liikennevakuutuksesta – lähes puolet miehistä luulee näin