Ruotsin perusteollisuuden työnantajajärjestön puheenjohtajan Per Hildestenin mukaan Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma siirtää suomalaiset työmarkkinat askeleen lähemmäksi kohti ruotsalaista mallia, uutisoi Talouselämä.
Hildesten arvioi, että hallitusohjelmassa näkyy vahvana Ruotsissa ”arbetslinjenina” eli työlinjana tunnettu yli sata vuotta vanha periaate, jonka mukaan työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin työttömyys.
Uusi hallitusohjelma tekeekin Hildestenin mukaan Suomesta hieman enemmän Ruotsin kaltaisen maan.
Kehuja saa työttömyysetuuden kiristäminen, jonka myötä työn tekemisen ja työn tekemättä jättämisen välinen ero näkyy yhä selvemmin ansioissa. Sairausloman karenssipäivää ja irtisanomisen helpottamista Hildesten pitää myös perusteltuina.
– Siinä on läjä uudistuksia, jotka tekevät suomalaisista yrityksistä kilpailukykyisempiä, Hildesten kommentoi.
Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on ollut palkaton jo vuodesta 1993 lähtien. Järjestelmä on toiminut Hildestenin mukaan hyvin ja vähentänyt tehokkaasti sairaslomapäiviä.
Hildesten pitää positiivisena myös hallitusohjelman linjauksesta säätää lailla siitä, että valtakunnansovittelija ei voi palkkaesityksissään ylittää vientiteollisuuden tasoa. Vastaava yhteisymmärrys solmittiin Ruotsissa jo 90-luvulla, jossa sitä kutsutaan industrieavtaletiksi. Sen mukaan työehtosopimukset neuvotellaan liittokohtaisesti, mutta vientialojen palkkaratkaisua ei ole lupa yrittää.
Sopimukseen päästiin tuolloin, kun valtio uhkasi puuttua palkanmuodostusprosessiin.
– Se oli vastuunottoa, molemmat osapuolet tajusivat, että meidän täytyy hoitaa tämä, Hildesten kertoo.
Suomessa industrieavtalet-malli näyttää kuitenkin muodostuvan valtiojohtoisesti, joka hieman huvittaa Hildesteniä.
Ruotsissa industrieavtal-malli ei ole johtanut miesten ja naisten välisten palkkaerojen kasvuun, päinvastoin. Naisten keskipalkka Ruotsissa oli vuonna 2005 oli noin 84 prosenttia miesten keskipalkasta. Nyttemmin se on kohonnut 90 prosenttiin. Suomessa luku on edelleen 84 prosenttia.
Ratkaisu on Hildestenin mukaan löytynyt priorisoinnista.
– Hoiva-alalla on tehty paljon töitä palkkauksen kanssa paikallistasolla, priorisoitu tiettyjä ammatteja, esimerkiksi lähihoitajia, mutta pidetty kokonaispalkkasumma kurissa, Hildesten avaa tilannetta.
Hallitusohjelmassa Hildestenin yllätti tiukka suhtautuminen lakkoihin. Hän näkee lakko-oikeuden rajoitukset yhdistettynä industrieavtal-malliin kuitenkin hyvänä asiana.
– Se luo hyvää painetta kahdelta suunnalta, Hildesten tiivistää.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin hallitus ei saa Hildesteniltä samanlaisia kehuja työmarkkina-asioissa. Esimerkiksi maahanmuuton tulorajojen nosto mediaanipalkan tasolle tulee Hildestenin arvion mukaan sekä vaikeuttamaan työperäistä maahanmuuttoa että lisäämään palkkainflaatiota. Käytännössä mediaanipalkasta tulee ”hyvä taso”, jonka alla olevat tulevat vaatimaan korotuksia mediaanipalkan tasolle.
– Se aiheuttaa sen, että poliitikot sotkeutuvat palkkaneuvotteluihin. […] Mielestäni hallitus on tehnyt työmarkkinoiden kannalta lähinnä huonoja asioita, Hildesten harmittelee.
