Paljon puhuttu eläkekatto ei iskisi nykyeläkeläisiin, kertoo Talouselämä.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kysyi hiljattain Uutissuomalaisen haastattelussa, tarvitseeko ihminen oikeasti eläkeläisenä yli 10 000 euron kuukausittaista lakisääteistä eläkettä. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on lämmennyt ajatukselle eläkekatosta.
Kaikkonen vastasi myöhemmin Talouselämälle kannattavansa mallia, jossa säädettäisiin maksimisumma, jonka eläkettä voisi lakisääteisenä saada. Toisaalta tämä näkyisi myös työeläkemaksuissa, jotka olisivat tämän tietyn summan jälkeen nykyistä matalampia.
Ongelmana on, että tällainen järjestelmä leikkaisi välittömästi työeläkemaksuista kertyvää rahapottia. Koska jo kertyneitä eläkkeitä ei voi omaisuudensuojan vuoksi leikata, pienentäisi muutos maksuun päätyviä työeläkkeitä vasta pitkän ajan päästä.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto näkee tässä ongelman.
– Tämä voisi pahimmillaan johtaa siihen, että työeläkemaksuja olisi alkuvaiheessa pakko nostaa maksukattorajan alle jääviltä, hän varoittaa Talouselämälle.
Pahimmillaan eläkekatto voisi johtaa siis siihen, että keskituloiset työssäkäyvät joutuisivat maksamaan korkeampia eläkemaksuja rahoittaakseen suurituloisimpien porrastetut eläkemaksut.
Kaikkosen mainitsemia yli 10 000 euron eläkettä saavia on Suomessa myös erittäin vähän – vain noin 2 000 henkilöä eli 0,15 prosenttia eläkkeensaajista. Muutos olisi raskas, mutta koskisi vain pientä ihmisjoukkoa.
Myöskään talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ei lämpene eläkekatolle. Hän on tätä mieltä, vaikka malli ei sisältäisikään Kaikkosen ehdottamaa maksukattoa.
– Ilman vastaavaa kattoa eläkemaksuun se helposti kiristää joidenkin ihmisten työn verotusta rajusti, Määttänen tiivistää.
Parempana vaihtoehtona Määttänen pitää eläkkeen kertymisen poistamista korkeakoulututkinnoista ja ansiosidonnaiselta työttömyysturvajaksolta. Päälle hän leikkaisi tai jopa poistaisi leskeneläkkeen.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto taas pohtii, että eläkekatto voisi johtaa uuden rinnakkaisjärjestelmän syntymiseen.
– Käytännössä se tarkoittaisi, että meidän pitäisi alkaa kehittää vapaaehtoista lisäeläkejärjestelmää ja kasvattaa sen roolia, Murto toteaa.