Täystyrmäys Euroopan Ukraina-neuvotteluille – ”amatöörien puuhastelua”

Mika Aaltolan mukaan neuvottelupolku Venäjän kanssa vaatii mandaatin, substanssin ja halukkaan vastapuolen.
Vladimir Putin yhdessä erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa. AFP / LEHTIKUVA / MIKHAIL METZEL
Vladimir Putin yhdessä erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa. AFP / LEHTIKUVA / MIKHAIL METZEL
Vladimir Putin yhdessä erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa. AFP / LEHTIKUVA / MIKHAIL METZEL
Vladimir Putin yhdessä erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa. AFP / LEHTIKUVA / MIKHAIL METZEL

Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok./EPP) mukaan Euroopalla ei ole omaa neuvottelupolkua Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi.

– On polunpätkiä, hän toteaa X-palvelussa.

Aaltolan mukaan neuvottelupolku vaatii kolmea asiaa: mandaatin, substanssin ja vastapuolen, joka suostuu kulkemaan sitä.

– Euroopalla ei ole yhtäkään näistä kokonaisena.

Europarlamentaarikon mukaan puhe Suomessa neuvottelujen avaamisesta liittynee ennen kaikkea Suomen YK:n turvallisuusneuvostokampanjaan, jossa hiotaan Suomen brändiä maailman ongelmien ratkaisijana. Toinen syy on Washingtonista tuleva poliittinen paine.

Hän tekee eron Euroopan E3-maiden ja EU:n välille. E3-maat Ranska, Saksa ja Britannia ovat ottaneet eurooppalaisen tunnustelijan roolin.

– Kesäkuussa E3-johtajat sopivat (Ukrainan presidentti Volodymyr) Zelenskyin kanssa Lontoossa ehdoista kestävälle rauhalle. Muutamaa päivää myöhemmin kolmen maan suurlähettiläät istuivat Moskovan ulkoministeriössä varaministeri (Mihail) Galuzinin vastaanotolla. Venäjä kuunteli ja luennoi. (Ulkoministeri Sergei) Lavrov oli jo ehtinyt kutsua Lontoon linjaa julkeaksi antautumisvaatimukseksi, Aaltola toteaa.

Hän kertoo, kuinka syyskuussa polku jatkui Kiovassa.

– E3:n turvallisuusneuvonantajat istuivat (Yhdysvaltain erityislähettiläiden Steve) Witkoffin ja (Jared) Kushnerin kanssa saman pöydän ääressä ja sopivat laativansa Ukrainan kanssa ehdot tuleviin neuvotteluihin. Zelenskyi puhui mahdollisesta USA–Ukraina–Venäjä-kolmikannasta. E3 kulkee siis toisten polun vierellä. Se on saattue, ei oma polku.

Aaltola korostaa, että E3 ei ole EU. Britannia ei ole jäsen, ja rajavaltiot eivät istu pöydässä. Hänen mukaansa EU:n polku on avattu ura ilman mandaattia.

– (Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António) Costan kabinettipäällikkö soitti kahdesti (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin neuvonantajalle pohjustaakseen yhteyksiä. (EU-komission puheenjohtaja Ursula) Von der Leyen sanoi huippukokouksessa, että on aika alkaa harkita EU:n neuvottelumandaattia, muttei ilman ennakkoehtoja, kuten tulitaukoa.

Poimintoja videosisällöistämme

– (Ranskan presidentti Emmanuel) Macron ja (Saksan liittokansleri Friedrich) Merz arvostelivat Costan avausta, ja kiista siitä, kuka Eurooppaa edustaisi, repesi auki huippukokouksen yökeskustelussa. Liettua varoitti, että EU-rakenteiden ohi kulkevat keskustelut ruokkivat hajaannusta.

Sivupolut

Mika Aaltolan mukaan Euroopalla ei ole valtakirjaa kulkea neuvottelupolkua.

– Sivupolut eivät ole Euroopan polku. Wienissä tapasivat heinäkuussa entiset virkamiehet Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta sekä nimeämätön entinen Kremlin virkamies. Järjestäjänä oli sveitsiläinen sovittelujärjestö, ei yksikään hallitus. Bakussa on kulkenut saksalais-venäläinen ura, sekin entisten miesten polku. Ja Unkari ei ole enää Kremlin takaportti: Orbánin 16 vuoden valtakausi päättyi huhtikuussa vaalitappioon.

Aaltola pohtii, miksi Euroopalle ei synny omaa polkua.

– Venäjä haluaa kulkea Washingtonin kanssa. Yhdysvallat voi tarjota pakotteiden purun, kaupan ja ”neutraalin” kehyksen. Eurooppa ei voi tarjota mitään näistä menettämättä itseään, sillä Kreml pitää EU:ta konfliktin suorana osapuolena, ei sovittelijana. Rahoittaja, aseistaja, rajanaapuri. Osapuoli ei raivaa polkua itselleen, se raivataan sitä vastaan. Ja 27 maata ei sovi siitä, kuka kärjessä kävelee.

Hän tekee tilanteesta johtopäätöksen:

– On eurooppalainen pyrkimys, on E3-saattue ja EU-puhelin. Ei ole polkua, jolla Eurooppa ja Venäjä kävisivät substanssia omillaan. Pöytä, jos se aukeaa, on USA–Ukraina–Venäjä. Eurooppa yrittää kulkea sen rinnalla, ei sen edellä. Se on paikka, josta näkee, minne muut kääntyvät.

– Venäjä ei ole neuvotteluihin halukas. Muu on amatöörien puuhastelua ilman todellista vipuvartta.

Liittovaltion budjettialijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia BKT:sta.
Ilmatorjuntajärjestelmä paikkaa Ukrainan pulaa ohjuksista.
Poikkeuksellisen kova reaktio venäläisaluksen takavarikkoon voi kärjistää tilannetta arktisella alueella.
Mainos