Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen tyrmää SDP:n entisen kansanedustajan Erkki Tuomiojan kannanoton liittyen tasavallan presidentti Alexander Stubbin osallistumiseen amerikkalaissenaattori Lindsey Grahamin hautajaisiin tiistaina.
Tuomioja totesi Facebookissa, että ”tässä ei ole ihmettelemistä, osallistuihan Urho Kekkonenkin (Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif) Stalinin hautajaisiin ja lausui kauniita muistosanoja vainajasta. Graham ei ole Stalin, eikä Stubb ole Kekkonen. Yhteinen nimittäjä voi kuitenkin löytyä arvopohjaisesta realismista”.
Henri Vanhasen mielestä Tuomioja sivuuttaa diplomatian ja hänen analyysinsa on vajaa.
– Historialliset vertaukset ovat houkuttelevia. Ne ovat myös vaarallisia silloin, kun ne alkavat korvata itse analyysin, asiantuntija sanoo Verkkouutisille.
– Erkki Tuomiojan kommentissa huomio kiinnittyy Lindsey Grahamin hautajaisiin. Minusta paljon kiinnostavampi kysymys on se, mitä niiden ympärillä tapahtui.
Vanhanen korostaa, että Suomen presidentti ei matkustanut Yhdysvaltoihin vain hyvästelemään ystäväänsä. Samassa paikassa olivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja lähes koko Ukrainan rauhanneuvottelujen ydinpiiri. Tälle viikolle oli suunniteltu myös uusi Yhdysvaltain ja Ukrainan neuvottelukierros Suomessa.
– Jos tarkastelee kokonaisuutta, on vaikea keksiä ajankohtaa, jolloin Suomen presidentin olisi ollut perustellumpaa olla paikalla, Vanhanen toteaa.
– Siksi Tuomiojan analyysi on vajaa. Hän tarkastelee symboleja ja sivuuttaa diplomatian roolin. Grahamin vertaaminen Staliniin ei kerro juuri mitään siitä, miksi Stubb on Washingtonissa tai mitä Suomi siellä tavoittelee.
Asiantuntija korostaa, että ulkopolitiikassa hautajaiset eivät ole palkintoseremonioita vaan diplomatiaa. Valtionjohtajat eivät matkusta niihin hyväksyäkseen vainajan jokaisen poliittisen kannan, vaan osoittaakseen kunnioitusta valtioiden välisille suhteille, yhteistyölle ja historialle.
– Suomella on erittäin vahva kansallinen syy säilyttää mahdollisimman läheinen yhteys Yhdysvaltain päätöksentekoon aikana, jolloin sodan tulevaisuus ja Euroopan turvallisuus muuttuvat kovaa vauhtia.
– Nämä eivät ole toisensa poissulkevia tavoitteita, vaan samaa ulkopolitiikkaa. Jos presidentti olisi jättänyt matkan tekemättä, olisin pitänyt sitä pikemminkin ulkopoliittisena virheenä kuin hyveenä.
Tilanteessa, jossa Trump, Zelenskyi ja Yhdysvaltain keskeiset vaikuttajat kokoontuvat samaan paikkaan, Suomen presidentin tehtävä on Vanhasen mielestä olla siellä, missä keskustelut käydään. Pienelle valtiolle vaikutusvalta syntyy usein juuri läsnäolosta.
– Olen myös eri mieltä väitteestä, että arvopohjainen realismi olisi pelkkää sanamagiaa. Jokainen ulkopoliittinen doktriini on väistämättä yleisluontoinen. Sen sisältö mitataan käytännössä, ei iskulauseissa. Jos kaikki voidaan kuitata sanamagiana, silloin mitään ulkopoliittista linjaa ei tarvitse enää arvioida sen tekojen perusteella.
– Joskus terävin analyysi syntyy siitä, että vastustaa kiusausta sortua lyhytnäköisiin letkautuksiin. Kysymys ei ollut siitä, mitä hautajaiset symboloivat, vaan siitä, mitä niiden yhteydessä oli mahdollista tehdä Suomen turvallisuuden hyväksi.