Tästä alkoi julkisen ja yksityisen palkkasummien eron kasvu – ”Rahaa ei sitten ollutkaan”

Palkkasumman kova kasvu julkisella käynnistyi samaan aikaan hyvinvointialueiden aloituksen kanssa.
Lompakko ja rahaa Helsingissä. LEHTIKUVA / MILLA TAKALA
Lompakko ja rahaa Helsingissä. LEHTIKUVA / MILLA TAKALA

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilastojohtaja Mikko Mankki ottaa kantaa julkisen ja yksityisen sektorin palkkasummien eroihin.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen nosti asian esille viime viikolla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Julkisen talouden alijäämän paisuminen ei ole mikään ihme, kun julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut 10 prosenttia enemmän kuin yksityisen sektorin palkkasumma viimeisen 2,5 vuoden aikana, Kostiainen kirjoitti X-alustalla.

– Palkkasummien eron repeäminen alkoi samoihin aikoihin, kun hyvinvointialueet aloittivat vuoden 2023 alussa. Edellisenä vuonna oli tehty kallis palkkaratkaisu julkiselle ja väkeäkin palkattiin lisää. Rahaa ei sitten ollutkaan, Mankki huomauttaa päivityksessään.

Hän on jakanut kuvaajan palkkasummien eron rajusta kasvusta.

– Jos tämä ei herätä kelloja soimaan niin sitten ei mikään, kommentoi kansanedustaja (kok.) ja rahoitusalan asiantuntija Martin Paasi X:ssä.

Palkkasumma kuvaa sektoreiden yhteenlaskettuja palkkoja. Se on Kauppalehden mukaan kasvanut vuoden 2023 tammikuun ja vuoden 2025 elokuun välisenä aikana julkisella puolella 13 prosenttia ja yksityisellä puolella 2,2 prosenttia. Eroa on siis lähes 11 prosenttiyksikköä. Lähteenä on Tilastokeskuksen kausitasoitettu tilasto.

Poimintoja videosisällöistämme

Kostiainen nimeää eron repeämiselle KL:ssä kaksi syytä.

– Palkankorotukset ovat olleet korkeampia julkisella puolella, varsinkin kuntasektorilla, kuin yksityisellä sektorilla. Toiseksi yksityisellä sektorilla työllisyys on kehittynyt nyt viime vuosina heikommin, Kostiainen sanoo ja lisää, että varsinkin työllisyys on selittävä tekijä palkkasummien kehityksessä.

Viime aikoina työllisyys ei julkisella puolellakaan ole enää kasvanut, mutta heikko suhdannetilanne on vähentänyt yksityisiä työpaikkoja rakennusalalla ja osittain palveluissa sekä kaupassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nykyinen sote-alan konsultti ja entinen keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen laski alkuvuodesta Iltalehdelle, että tänä vuonna hyvinvointialueet saavat varautua yhteensä noin 800 miljoonan euron palkkakulujen kasvuun. Osa kulujen noususta johtuu palkankorotuksista, osa palkkaharmonisaatiosta.

Heikki Pursiaisen mukaan Suomen julkisen talouden tulot ja menot on saatava tasapainoon.
Talouden piristyminen näkyy konkurssiluvuissa viiveellä.
Ekonomistin mukaan datakeskukset voivat piristää myös rakentamista.
Mainos