Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret.
Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat. Lisäksi koettu koulu-uupumus on ammatillisessa koulutuksessa vähäisempää ja jopa laskusuunnassa.
– Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein yksittäiset ongelmat ja huolipuhe. Nyt selvitykset kuitenkin osoittavat, että enemmistö nuorista viihtyy opinnoissaan ja kokee voivansa vaikuttaa omaan arkeensa. Tämä “hiljainen onnistuminen” ansaitsee tulla näkyväksi, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen tiedotteessa.
Vastikään julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan 80 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion.
Tyytyväisyyttä ammatilliseen koulutukseen ja sen saavutettavuuteen selvitettiin aiemmin myös vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksessa, jossa ammatillisen koulutuksen palveluja käyttäneet vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä. Myös kouluterveyskyselyssä suuri enemmistö ammatillisessa opiskelevista koki, että oppilaitoksissa vallitsee riittävä työrauha ja kannustava ilmapiiri.
Eronen arvioi, että opiskelijoiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kokemusta on vahvistanut ammatillisen koulutuksen reformissa tehty muutos, jossa opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
– Jokainen opiskelija osallistuu oman HOKSinsa tekoon. Tämä tekee oppimisesta yksilöllisempää ja lisää tunnetta siitä, että oma ääni kuuluu. Koulutuksenjärjestäjät ja opettajat ovat tehneet hienoa työtä haastavissa olosuhteissa tiukkoina aikoina, Eronen iloitsee.
Kaikilla ei mene hyvin
Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan mene hyvin. Kouluterveyskyselyn mukaan mielialan ongelmat ja ahdistuneisuus ovat kasvussa myös ammatillisessa koulutuksessa.
Kuntaliitto ja ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto ovat esittäneet mallia kuntouttavan opetuksen kehittämiseksi, sillä osa opiskelijoista tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea.
Osalla opiskelijoista on taustallaan elämänhallinnallisia sekä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehaasteita, joiden vuoksi opiskelukuntoisuus ei tilapäisesti riitä oppivelvollisuuden suorittamiseen.
– Tarvitsemme vahvempia yhteistyön malleja ammatillisten oppilaitosten, työpajojen ja hyvinvointialueiden välille. Jokaiselle nuorelle pitää löytyä polku koulutukseen ja työelämään. Kuntouttava opetus pitäisi nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista vastuuta, jossa koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuorisotyö yhdistävät voimansa nuorten tukemiseksi, Eronen painottaa.
Opiskelijoiden jatkuva osoittaminen eri palveluihin voi johtaa kuormittavaan ja epäselvään palveluketjuun, jossa nuori siirtyy palvelusta toiseen ilman pysyvää ratkaisua.
– Yhteistyö eri toimijoiden välillä voi olla hyvääkin, mutta usein alueellista ja jopa henkilösidonnaista, eikä rakenteellisesti vakiintunutta. Hyvät ja toimivat käytänteet ja kokeilut pitäisi nyt saada näkyville.
Kuntouttavan opetuksen aloite on saanut positiivisen ja lähes yksinomaan kannattavan vastaanoton, ja samalla sen tarve on tunnistettu laajalti. Keskusteluissa on tunnistettu haasteita ja kehittämistarpeita erityisesti nykyisten rakenteiden suhteen: ne eivät vastaa muuttuneeseen tilanteeseen.
