– Suomi liittyi Natoon tasan vuosi sitten, 4.4.2023. Tänään vietämme vuosipäivää. Samalla Nato täyttää 75 vuotta tasavallan presidentti Alexander Stubb toteaa lausunnossaan.
– Nato on murrosvaiheessa. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen liittokunta keskittyy jälleen pelotteeseen ja puolustukseen. Se on päättäväisesti lisännyt toimiaan vastatakseen heikentyneeseen turvallisuusympäristöön. Jäsenvaltiot ovat lisänneet panostusta puolustukseen ja sitoutuneet vähintään kahden prosentin puolustusmenotasoon tulevaisuudessa. Suunta on oikea. Puolustuskyvyn vahvistaminen on kuitenkin pitkä prosessi, Stubb sanoo.
Hänen mukaansa Naton toimintakyvyn keskeinen ennakkoehto on sisäinen poliittinen yhtenäisyys.
– Myös tässä suhteessa on viime vuosina edistytty. Venäjän hyökkäyssota on tuonut liittokunnan jäsenet entistä lähemmäs toisiaan. Viime vuosien päätösten ja jäsenmaiden sitoutumisen myötä Nato on nyt, 75-vuotiaana, vahvempi kuin koskaan.
Presidentin mukaan Suomi luo parhaillaan omaa profiiliaan liittokunnassa.
– Tulemme osoittamaan liittolaisillemme, että olemme luotettava, vastuunsa kantava, turvallisuutta tuottava ja solidaarinen jäsenmaa. Sijaitsemme Euroopan laidalla, mutta toimimme institutionaalisissa ytimissä.
Stubb toteaa, että Washingtonin sopimuksen kolmas artikla velvoittaa Naton jäsenmaat kehittämään kansallista puolustuskykyään.
– Suomi on tässä suhteessa esimerkillinen. Olemme johdonmukaisesti ylläpitäneet puolustuskykyämme kylmän sodan päättymisen jälkeenkin. Samalla olemme vahvistaneet kokonaisturvallisuuden toimintatapaamme. Näitä asioita arvostetaan myös Natossa. Emme ole liittokunnassa pieni toimija. Olemme keskikokoinen jäsenmaa.
Stubb sanoo, että Suomessa sotilaallisen liittoutumisen mukanaan tuoma muutos on ollut toisaalta vähäinen, toisaalta mullistava.
– Olimme jo aiemmin kehittäneet yhteensopivuuttamme Nato-maiden kanssa ja tiivistäneet puolustusyhteistyötä keskeisten kumppanimaiden kanssa.
Samalla muutos on huomattava, presidentti toteaa.
– Kun Suomea integroidaan osaksi Natoa, rakenteita ja prosesseja, omaksumme uudenlaisen ajattelutavan. Kansallisesta puolustuksesta tehdään siirtymä yhteiseen puolustukseen niin sotilaallisesti kuin henkisestikin. Tämä on meille suomalaisille uutta, vaikka kokemuksemme puolustusyhteistyöstä ja EU:sta antavatkin pohjaa.
Presidentin mukaan integroituminen Natoon on pitkä tie.
– Se merkitsee henkilöstön lähettämistä rakenteisiin ja osallistumista Naton tehtäviin. Se merkitsee politiikkalinjausten määrittelyä keskeisissä puolustusta koskevissa kysymyksissä aina ydinpelotteesta kokonaismaanpuolustukseen. Olemme edenneet tällä tiellä jo hyvän matkaa.
Hän muistuttaa, että Suomen suuri vahvuus liittokunnan jäsenenä on kansallinen yhtenäisyys.
– Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tukee jäsenyyttä. Toimimme jatkossakin niin, että liittokunta kehittyy tavalla, joka lisää Suomen ja liittolaisten turvallisuutta. Suomi kantaa vastuunsa turvallisuudesta sekä lähialueilla että tarvittaessa kauempana, Stubb toteaa.