Ekaluokkalaisten määrä romahti – täällä pudotus on suurin

Vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa.
Koululaisia ja vanhempia Puotilan ala-asteen pihassa ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä 7. elokuuta 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Koululaisia ja vanhempia Puotilan ala-asteen pihassa ensimmäisenä koulupäivänä Helsingissä 7. elokuuta 2025. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Vajaat 50 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, arvioi Opetushallitus. Määrä on noin tuhat pienempi kuin viime syksynä ja peräti 10 000 pienempi kuin vuonna 2020.

Koulun aloittavien ikäluokkien ennakoidaan pienenevän vielä muutamalla tuhannella lapsella. Tämän jälkeen ekaluokkalaisten määrän arvioidaan vakiintuvan noin 49 000 lapseen. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.

Ekaluokkalaisten määrä on vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2020–2025. Lukumääräisesti suurin pudotus on tapahtunut Uudellamaalla, jossa koulunsa aloittavia on yli 2 000 vähemmän kuin vuonna 2020.

Suhteellisesti jyrkintä lasku on ollut Kymenlaaksossa, jossa ekaluokkalaisten määrä on pienentynyt 27 prosenttia. Kainuussa pudotusta on 25 prosenttia.

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–9 opiskeli viime vuonna noin 536 000 oppilasta. Kokonaismäärä oli kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2020, joten ikäluokkien pieneneminen näkyy toistaiseksi selvimmin alakouluissa.

Oppilaiden kielitausta on samalla muuttunut. Vuonna 2025 perusopetuksen oppilaista 13 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskeli kuusi prosenttia kaikista oppilaista.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskelee lukuvuoden aikana vajaat 10 000 lasta ja nuorta. Oppilasmäärä on hieman vähentynyt, koska Ukrainasta saapuvien oppilaiden määrä on kääntynyt laskuun.

Poimintoja videosisällöistämme

Aikuisten perusopetuksessa opiskelee vuosittain vajaat 8 000 ihmistä. Opiskelijamäärä on kasvanut, ja valtaosa opiskelijoista on vieraskielisiä.

Lukio-opintonsa aloittaa tänä syksynä noin 37 000 opiskelijaa. Aloittavien määrä on pysynyt viime vuosina vakaana, mutta lukioiden kokonaisopiskelijamäärä kasvaa.

Vuonna 2025 lukioissa opiskeli noin 114 500 opiskelijaa, mikä oli 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Opetushallituksen tiedotteen mukaan kehitys kertoo siitä, että yhä useampi käyttää lukio-opintoihinsa yli kolme vuotta.

Syksyllä alkaa ensimmäistä kertaa koulutus, jossa suomalaisen lukion ja ylioppilastutkinnon voi suorittaa englanniksi. Koulutusta tarjoaa seitsemän lukiota, joissa on yhteensä 170 aloituspaikkaa. Valintakriteerit täyttäviä opiskelijoita arvioidaan aloittavan noin 130.

Ammatillisessa koulutuksessa kehitys on päinvastainen. Ammatillisen perustutkinnon sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opinnot aloittaneiden määrä laski 15 prosenttia vuosien 2024 ja 2025 välillä.

Vuonna 2025 ammatillisessa koulutuksessa aloitti noin 106 000 opiskelijaa. Sekä perustutkintojen että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen aloittajamäärät putosivat noin 8 000 opiskelijalla.

Opetushallituksen mukaan laskulle ei ole yhtä varmaa selitystä. Taustalla voivat vaikuttaa aikuiskoulutustuen päättyminen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus, joka painottaa opiskelijamäärien sijasta valmistumista, työllistymistä ja opintojen jatkamista.

Valmentavien koulutusten suosio sen sijaan kasvaa. Tutkintokoulutukseen valmentavassa TUVA-koulutuksessa opiskeli vuonna 2025 yli 17 700 opiskelijaa, kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kevään yhteishaussa valmentaviin koulutuksiin haki aiempaa useampi, joten opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan edelleen syksyllä.

Mainos