Amerikkalainen National Interest -lehti nostaa Suomen valmistuneen itärajan esteaidan esimerkiksi siitä, kuinka Venäjän naapurimaat ovat vahvistaneet rajojaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
Suomen ja Venäjän välistä rajaa kuvaillaan yhdeksi Euroopan tarkimmin valvotuista rajalinjoista. Nyt fyysinen este tekee rajasta lehden mukaan aiempaa selvemmin rajatun.
Amerikkalaismedia tulkitsee Suomen noin 200 kilometriä pitkän esteaidan olevan osa laajempaa muutosta Venäjän länsirajoilla. Suomen yli 1 300 kilometrin itärajasta vain osa on aidattu.
Suomen liittyminen Natoon vuonna 2023 kasvatti huomattavasti puolustusliiton ja Venäjän yhteisen maarajan pituutta. Suomen rajan kerrotaan olleen jo ennen aidan rakentamista erittäin tarkasti valvottu.
National Interest kytkee aidan sekä välineellistetyn maahantulon torjumiseen että Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Suomessa aidan virallisena tarkoituksena on ennen kaikkea estää luvatonta ja välineellistettyä maahantuloa sekä parantaa rajavalvontaa.
Suurin osa Kaakkois-Suomessa
Esteaita valmistui virallisesti syyskuun alussa. Noin 140 kilometriä siitä sijaitsee Kaakkois-Suomessa, 35 kilometriä Pohjois-Karjalassa ja loput Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla.
Aitaa ei ole tarkoitus rakentaa koko itärajan pituudelle. National Interest huomauttaa, että vesistöt, suot ja tiheät metsäalueet muodostavat monin paikoin luonnollisia esteitä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on sanonut, että tulevaisuudessa voidaan arvioida, tarvitaanko esteaitaa vielä lisää. Hän on samalla vaatinut EU rahoitusta itäisten jäsenmaiden rajaturvallisuutta parantaviin hankkeisiin.
– Tässä tilanteessa jokaisen valtion on huolehdittava omasta turvallisuudestaan ja rajojensa koskemattomuudesta, Rantanen sanoi aidan valmistumisen yhteydessä Nuijamaalla.
Esteeseen kuuluu fyysisen aidan lisäksi tekninen valvontajärjestelmä. Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan Jaakko Ollin mukaan järjestelmään voidaan liittää erilaisia sensoreita ja myös droonien havaitsemiseen tarkoitettuja laitteita.
Rajaa linnoitetaan muuallakin
Suomen ratkaisu nähdään osana laajempaa kehitystä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla.
Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat rakentaneet tai vahvistaneet omia rajaesteitään. Baltian maissa varautuminen ulottuu tavallisia aitoja pidemmälle: alueelle rakennetaan muun muassa panssariesteitä, taisteluhautoja ja bunkkereita.
Amerikkalaismedia mainitsee Liettuan rakentamat panssariesteet sekä Viron hankkimat sadat modulaariset bunkkerit.
Suomen esteaita poikkeaa näistä siinä, että kyse on Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusjärjestelmästä eikä varsinaisesta sotilaallisesta puolustuslinjasta.
Sen merkitys korostuu tilanteessa, jossa Suomi katsoo Venäjän muodostaman välineellistetyn maahantulon uhan jatkuvan. Itärajan rajanylityspaikat ovat edelleen suljettuina.