Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan viime viikolla suoritetusta lännen ja Venäjän välisestä vankeinvaihdosta. Vaikka vankienvaihtoa voidaan pitää merkittävänä diplomaattisena saavutuksena, Heinosen mukaan sillä on toinenkin puoli.
Hän viittaa siihen, että vapautettujen vankien joukossa oli muun muassa Venäjän diktaattori Vladimir Putinin läheinen Vadim Krasikov.
– Krasikov murhasi Tiergarten puistossa Berliinissä keskellä päivää, vuonna 2019, Georgian tsetseenivähemmistöön kuuluneen Zelimhan Hangosvilin. ”Berliinin aaveeksi” kutsuttu Krasikov jäi kiinni pakomatkallaan. Aidolla Venäjän passin turvin ja muutetulla nimellä Vadim Andrejevits Sokolovin valehenkilöllisyydellä liikkunut salamurhaajalla oli suora yhteys Venäjän valtioon, Heinonen kertaa taustoja.
Saksalainen tuomioistuin tuomitsi salamurhaajan joulukuussa 2021 ja viranomaisten mukaan Krasikov toimi FSB:n eli Venäjän turvallisuuspalvelun alaisuudessa ja teki salamurhan Moskovan eli käytännössä Vladimir Putinin tilauksesta. Lisäksi Krasikov oli yhdistetty myös kahteen muuhun murhaan Venäjällä vuosina 2007 ja 2013.
Heinonen jatkaa, että saadakseen kiinni jääneen palkkamurhaajansa vapaaksi Saksan vankilasta Venäjä tarvitsi riittävän merkittävän vaihtohenkilön.
– Tällaisena ensin pidettiin Aleksei Navalnyia. Oliko Navalnyi kuitenkin liian kova oppositiojohtaja ja ennen muuta voima Venäjän yksinvaltaa vastaa, kun häntä ei kuitenkaan vaihdettu vaan ehkä tapettiin pois neuvotteluiden tieltä vankilassa? Kuollutta, kun ei enää länsi voinut vaatia vapautettavaksi?, Heinonen pohtii.
Hänen mukaansa sopivaksi näytti valikoituneen yhdysvaltalainen toimittaja Evan Gershkovitsh. Venäjän viranomaiset pidättivät Gershkovitshin 29. maaliskuuta 2023 ja syyttivät häntä vakoilusta. Venäläisvankilaan oli saatu Heinosen mukaan riittävän merkittävä henkilö pelimerkiksi vankeinvaihtoon.
– Putinin hallinto siis keräsi vankiloihinsa mielivaltaisesti ihmisiä. Tällaisia nyt vapautettuja, mielivallan uhreja, olivat Evan Gershkovitshin lisäksi ihmisoikeusjärjestö Memorialin aktivisti Oleg Orlov, oppositiopoliitikot Vladimir Kara-Murza ja Ilja Jašin, taiteilija Aleksandra Skotšilenko, venäläis-yhdysvaltalainen toimittaja Alsu Kurmaševa ja ex-sotilas Paul Wheelan.
– Heistä viime torstain vankienvaihdossa vapautettu oppositioaktivisti Ilja Jašin sanoikin pian vapautumisensa jälkeen haluavansa palata Venäjälle ja totesi, että ”hän ei missään vaiheessa antanut suostumustaan siihen, että hänet vietäisiin pois Venäjältä”. Jashinin huolen takana olikin se, että tällaiset vankienvaihdot kannustavat Putinia ottamaan vain lisää panttivankeja, Heinonen jatkaa.
Hän myöntää, että osa vapautetuista totesi vankienvaihdon pelastaneen heidät kuolemalta.
– Tämäkin on varmasti totta.
Mutta varmaa on Heinosen mukaan sekin, että Putinin Venäjä tullee siis jatkamaan mielivaltaisia ulkomaalaisten vangitsemisia ja myös oman maan opposition vangitsemisia.
– Diktatuuri tarvitsee vaihdettavaa vapauttaakseen taas seuraavia ulkomailla vakoilijoina toimineita kansalaisiaan ja myös kiinni jääneitä salamurhaajia ja muita.
Kirjoituksensa lopuksi Heinonen viittaa Ruotsin entisen pääministerin Carl Bildtin päivitykseen viestipalvelu X:ssä. Julkaisussa Bildt kiinnitti huomiota siihen, miten Putin syleili vanginvaihdossa Venäjälle palannutta Vadim Krasikovia.
– Mielestäni se on ennennäkemätöntä: valtionpäämies syleilee tuomittua tappajaa. Mutta se kertoo paljon, Bildt kirjoitti.
Heinonen on asiasta samaa mieltä.
– Tässä myös muuten yksi tärkeä viesti kaikille heillekin, jotka Venäjälle nykyhallinnon aikana päättävät kuitenkin matkustaa. Maa ei ole vakaa ja turvallinen edes omille kansalaisilleen puhumattakaan kaksoiskansalaisista tai ulkomaalaisista. Putinin diktatuuri voi nähdä heissä jokaisessa sopivan pelimerkin seuraavaan vankeinvaihtoon.