Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi on saanut tasavallan presidentti Alexander Stubbista modernin presidentin, joka on aloittanut kautensa ”vauhdikkaasti”.
Halonen tarkentaa, että luonnehdinta Stubbin vauhdikkuudesta on positiivinen.
Presidentti kertoo, ettei hän ole antanut mitään neuvoja Stubbille, vaikka kaksikko onkin tavannut useamman kerran.
– En minä mitään ole neuvonut, mutta olen keskustellut yhteisesti kiinnostavista aiheista, kuten kansainvälisestä politiikasta, Halonen kertoo Iltalehden haastattelussa.
Juhannuksen alla julkistetun Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Venäjän hyökkäyssodan loppua ei näy. Lisäksi uhkaa Venäjän sotatoimien laajenemisesta Ukrainan ulkopuolelle ei voi poissulkea, ja sen vuoksi Suomen ja EU:n on varauduttava sodan laajenemiseen.
Halonen pohtii, että selonteossa voivat kuulua läpi vuosia kertyneet ”patoutuneet paineet”.
– Se johtuu siitä, että kun kävimme sotaa Neuvostoliiton kanssa, meidän vanhempiemme ja isovanhempiemme tehtävänä oli rakentaa maa ja asialliset suhteet itänaapuriin, Halonen toteaa Iltalehdelle.
– Se oli kova työ ja siitä edelleenkin kunnioitan edeltäjiäni, erityisesti Mauno Koivistoa.
Onko päättäjien järkevää puhua suorin sanoin Venäjän uhkasta?
– Kaikki puhuvat sen, mitä katsovat omasta mielestään järkeväksi.
– Olen sanonut yleisesti keskustelusta, että suoraan puhuminen ja asioiden oikealla nimellä puhuminen, siinä on varmasti ollut paljon korjaamisen varaa Suomella kansallisestikin.
Halosen mukaan Suomessa pitäisi kuitenkin muistaa, että ”tahallaan loukkaamisen suoraan puhumisen välillä on olemassa tietty ero”.
– Kun rakennamme kansallista yhtenäisyyttä, silloin olisi hyvä koettaa vähän ehkä muistaa sivistys-sanaa, joka meillä on koulutuksesta riippumatta kaikilla tahdon mukaan, presidentti muistuttaa haastattelussa.