Tanska on määrätietoisesti kiristänyt ulkomaalaispolitiikkaansa.
Hyvin harvat suomalaiset ovat perillä näistä linjauksista, niiden perusteluista ja vaikutuksista.
Huomionarvoista on, että Tanskassa kiristykset ovat vasemmistopuolueiden eivätkä äärioikeiston aikaansaannoksia. Nyt Tanska on tiukentuvan maahanmuuttopolitiikan pioneeri Euroopassa niin suhteessa turvapaikanhakijoihin kuin taloudellisiin siirtolaisiin. Linjaa on kutsuttu iskulauseella ”punainen ja tiukka”.
Maahanmuutto on Euroopassa tärkeä vaaliteema. Tanskassa siirtolaisten tai kahden ulkomaalaistaustaisten vanhempien lasten osuus väestöstä on yli viisinkertaistunut vuodesta 1985.
Tanskan nykyinen pääministeri, sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen voitti vaalit 2019 kampanjoituaan kiristetyillä maahanmuuttolinjauksilla. Menestyksekkäästi – sillä paitsi, että hän voitti vaalit, hänen kampanjansa vaikutti siihen, että Tanskan maahanmuuttovastainen kansanpuolue, Danske Folkeparti, romahti, saaden vain 16 paikkaa parlamentin 179 paikasta ja 8,7 prosenttia äänistä. Kansanpuolue oli vuonna 2015 parlamentin toiseksi suurin puolue (37 paikkaa, 21,08 prosenttia äänistä). Nyt Kansanpuolueella on vain seitsemän paikkaa (2,63 prosenttia äänistä 2022 vaaleissa). Siirtolaisvyöry uhkasi tanskalaista hyvinvointivaltiota ja sosiaalista koheesiota. Sosialidemokraattien mielestä varsinkin köyhimmät tanskalaiset kärsivät tästä eniten.
Johtavat poliitikot, kautta linjan, ovat tietoisesti pyrkineet luomaan siirtolaisille Tanskasta vihamielisen ympäristön. Vuodesta 2015 pyrittiin luomaan nolla kannustinta ulkomaalaisille tulla Tanskaan. Libanonin sanomalehdissä julkaistiin maan maksamia mainoksia, missä korostettiin, ilman hysteeristä retoriikkaa, miten vaikeaa Tanskaan on tulla ulkomailta.
Mikä selittää tanskalaisten sosialidemokraattien tiukan ulkomaalaispolitiikan?
Kyseessä on pyrkimys tasapainottaa humanitaariset velvoitteet ja kansallisen hyvinvointivaltion säilyttäminen.
Linjan tiukentuminen selittyy lähinnä kahdella perusteella. Toisaalta strategisilla syillä, toisaalta sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä.
Kyse ei ole siitä, että puolue olisi hylännyt perinteiset arvonsa, vaan pikemminkin siitä, että se puolustaa niitä uusissa oloissa.
Tiukennuksia perustellaan eritoten hyvinvointivaltion säilyttämisellä. Liiallinen maahanmuutto, erityisesti matalasti koulutettujen turvapaikanhakijoiden osalta, kuormittaa julkisia palveluja ja heikentää kansalaisten tukea järjestelmälle.
Puolue myös korostaa suojelevansa kotimaisia työmarkkinoita, erityisesti vähemmän koulutettujen kansalaistensa työpaikkoja, estämällä halpatyövoiman tulon jotta työehtoja ja palkkatasoja ei heikennetä.
Sosialidemokraatit korostavat kulttuurisen yhtenäisyyden ja sosiaalisen koheesion merkitystä. Heistä liiallinen maahanmuutto uhkaa yhteiskunnan arvoja ja normeja. Uskonnolliset ääriliikkeet, rinnakkaisyhteiskunnat sekä sukupuolten epätasa-arvo eivät sovi pohjoismaiseen elämänmuotoon.
Monet työväenluokkaiset äänestäjät ovat äänestäneet oikeistopopulistisia puolueita juuri niiden maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Puoluetaktinen etu sanelee sosialidemokraattien tarpeen houkutella työväenluokkaiset äänestäjät takaisin tarjoamalla äänestäjille sitä, mitä he haluavat.
Myös yritys vähentää poliittista kilpailua omimalla oikeistopopulistien teemoja ja agendaa on onnistunut. Sosialidemokraatit onnistuivat lukitsemaan maahanmuuttokysymyksen itselleen.
Sosialidemokraattien politiikka on osoittautunut tehokkaaksi, sillä turvapaikkahakemusten määrä pienenee. Toukokuun tilaston mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on nyt pienin 40 vuoteen.
Tanskalaiset ovat pyrkineen tarjoamaan esimerkin myös muille maille: maahanmuuttopolitiikkaa voidaan kiristää syyllistymättä rasismiin tai syrjintään.
Sisäisen turvallisuuden parantaminen on myös ollut julkilausuttuna tavoitteena, kun maahantuloa on kiristetty. Rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen halutaan estää.
Tanskasta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta. Kaudellaan maa tullee EU:ssa ajamaan kiristyvää maahanmuuttolinjaa.
Mette Frederiksen vaati perustuslain päivänä kuudes kesäkuuta pitämässään puheessa niqab-kieltoa kouluihin ja rukoushuoneita poistettaviksi niistä. Hänestä tanskalaiset poliitikot ovat vuosikausia olleet liian lepsuja ja asettaneet liian vähän vaatimuksia maahan tuleville ulkomaalaisille. Hänestä maahan tulevat asettavat monia vaatimuksia yksilöiden alistamiseksi. Hänestä imaamien ei tule puuttua ihmisten avioeroihin. Tyttöjen ja poikien on voitava uida samaan aikaan uimahalleissa. Kantaansa hän perusteli pohjoismaisella näkemyksellä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, jonka mukaan tyttöjen ja naisten sosiaalista kontrollia ei täällä hyväksytä.
”Jumala on väistämisvelvollinen. (Gud har vigepligt). Jumala ei ole Kansankäräjien tai perustuslain yläpuolella. Jokaisella on oikeus olla uskovainen ihminen ja harjoittaa uskontoaan, mutta kansanvallalla on etusija.”, pääministeri linjaa haastattelussa.
Virkistävän reipasta puhetta pohjoismaiselta pääministeriltä.
