Tämän vuoksi Venäjällä ei professorin mukaan ole aitoja vaaleja

Kremlin sortokoneistoa on laajennettu vuosi vuodelta.
Poliisi Kremlin edustalla Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / TATYANA MAKEYEVA
Poliisi Kremlin edustalla Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / TATYANA MAKEYEVA

Venäjällä järjestetään presidentinvaalit maaliskuun 15.–17. päivänä. Vaaleihin on ilmoittautunut yhdeksän puolueiden edustajaa ja kuusi itsenäistä ehdokasta. Heidän osallistumisensa on vain näennäistä, sillä vaaleissa ei ole todellista kilpailua.

Presidentti Vladimir Putinin ehdokkuus tehtiin mahdolliseksi muuttamalla perustuslakia vuonna 2020. Oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyi ei ole ehdolla poliittisena pidetyn vankeustuomionsa vuoksi.

Syracusen yliopiston professori Brian Taylor muistuttaa Vladimir Putinin rakentaneen 2000-luvun aikana laajoja sortotoimia käyttävän poliisivaltion. Linjaa on tiukennettu Ukrainan sodan alun myötä, sillä hallinnon tai sotatoimien arvostelusta saa heppoisin perustein ankaria vankeusrangaistuksia. Kaikki itsenäiset mediat pakotettiin lopettamaan keväällä 2022.

– Venäjällä ei ole todellisia vaaleja ennen kaikkea siksi, että on käytännössä laitonta toimia oppositiopoliitikkona, aktivistina tai itsenäisenä journalistina. Eikä vain sen takia, että sääntöjä manipuloitaisiin vaalien aikana, Brian Taylor kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Autoritaariset hallinnot turvautuvat usein manipulaatioon ja vaalivilppiin esimerkiksi hylkäämällä ehdokkaita tekaistuin syin, painostamalla valtionyhtiöiden työntekijöitä äänestämään ja ujuttamalla äänestyspisteille valmiiksi täytettyjä äänestyslipukkeita.

Professorin mukaan myös Kreml käyttää näitä keinoja haluamiensa tulosten saamiseksi, mutta manipulaation merkitys on suoranaisia sortotoimia vähäisempi.

– Poliitikkojen, toimittajien ja aktivistien heittäminen vankilaan tai ajaminen pois maasta – puhumattakaan murhayrityksistä – on turvallisuuspalvelu FSB:n, poliisin, syyttäjien ja tuomarien eikä presidentinhallinnon poliittisen osaston vastuulla, Brian Taylor toteaa.

Analyytikon mukaan liikekannallepano olisi Vladimir Putinille iso riski.
Ukrainan torjuntadroonien markkinoilla yksikköhinnasta on tullut yhtä määräävä tekijä kuin suorituskyvystä.
Euromaidan Pressin mukaan hyökkääjä valloitti kesäkuussa noin 30 000 neliökilometrin verran alueita, mutta menetti yli tuplasti enemmän.
Mainos