Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yrityksistä suurin yhteisöveron maksaja oli OP Pohjola ja toiseksi suurin Nordea.
– Yhteisöverotilaston 25:n kärjessä oli peräti 7 finanssiyhtiötä, mikä on hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja hyvinvointivaltion peruspilareiden pönkittäjiä. Alan verokädenjälki on Suomen suurimpia, sanoo tiedotteessa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Finanssitoimialan yhteisöveropotti oli viime vuonna 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 18,3 prosenttia veron koko tuotosta. Esimerkiksi lapsilisiin on vuoden 2025 budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7 miljardia euroa eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.
Eniten yhteisöveroa Suomessa viime vuonna maksoi OP Pohjola (386,5 milj. euroa). Toisena oli Nordea (239,7 milj. euroa), kolmantena K-ryhmä (147,3 milj.) ja neljäntenä S-ryhmä (132,1 milj.).
Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 7 (98,3 milj.), Danske Bank sijalla 9 (86,8 milj.), Sampo-konserni sijalla 16 (57,6 milj.), Mandatum sijalla 18 (42,9 milj.) ja sijalla 21 SEB (37,2 milj.). S-ryhmään kuuluva S-Pankki olisi yksinään sijalla 26 (33,3 milj.).
– Finanssitoimialan verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa vuonna 2024. Alan verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi. Lapsilisiin on vuoden 2025 budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa, Ahosniemi huomauttaa.
Toimialan verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (963 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1231 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (746 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (885 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (520 milj. euroa).
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta kerätään maksuja kartuttamaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät Rahoitusvakausvirastolle (RVV) yhteensä 152 miljoonaa euroa.
Lisäksi RVV on aiemmin kerännyt vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Kriisinratkaisurahasto saavutti tavoitteensa vuoden 2023 lopussa, joten EU:n vakausmaksuja ei kerätty pankeilta vuonna 2024.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet ovat Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset ja Finanssiala ry. Yhteisöverojen laskenta on tehty yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa.
