Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laajamittainen hyökkäyssota on jättänyt varjoonsa Vladimir Putinin jo vuonna 2015 aloittaman toisen ”sotilaallisen erikoisoperaation” Syyriassa.
Viime kuukausina Venäjä on tutkija Nikita Smaginin mukaan vähentänyt Syyriaan sijoitettujen joukkojensa määrää ja luopunut tiettyjen alueiden hallinnasta. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että venäläisjoukot olisivat vetäytymässä kokonaan Syyriasta.
– Moskova pitää edelleen läsnäoloa Syyriassa arvokkaana ja näkee liittosuhteensa Damaskoksen kanssa tärkeänä pelinappulana neuvotteluissa lännen kanssa, venäläisessä RIAC-ajatushautomossa työskentelevä Smagin sanoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Pian hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Syyriasta siirtyi Ukrainan läheisyyteen Su-25-hävittäjien laivue, ja elokuussa Krimille on ilmeisesti sijoitettu venäläinen S-300- ohjusjärjestelmä Syyrian Tartusista. Syyriasta Venäjä kykenee Smaginin mukaan siirtämään Ukrainaan sotilaita, joilla on todellista taistelukokemusta.
– Kokeneita venäläisjoukkoja siirretään vähitellen Ukrainaan, ja heidän tilalleen Syyriaan siirretään vasta-alkajia, hän toteaa.
Tietoihin Venäjän sotilaallisen läsnäolon jyrkästä vähenemisestä Syyriassa on Smaginin mukaan syytä suhtautua varauksella. Venäläisjoukot osallistuvat hänen mukaansa nyt vähemmän sotilasoperaatioihin Syyriassa yksinkertaisesti siksi, että konfliktin aktiivinen vaihe on ohi. Venäjän ilmaiskut Syyrian alueelle jatkuvat silti yhä, samoin yhteiset sotaharjoitukset presidentti Bashar al-Assadin armeijan kanssa.
Taloudellisen tukensa al-Assadin hallinnolle Venäjän on käytännössä lopettanut, Smagin sanoo. Vielä viime keväänä Venäjän ulkoministeriö ilmoitti toimittaneensa Syyriaan 5 500 tonnia humanitaarista apua, mutta nyt kaikki resurssit ohjataan miehitetyille Ukrainan alueille.
– Venäjän avun väheneminen saattaa pahentaa Syyrian tilannetta etenkin tilanteessa, jossa myös sen toinen tukija Iran on vähentänyt apuaan. Taloudellisten ja poliittisten kriisien kourissa kamppaileva Iran ei tiettävästi enää toimita Damaskokselle halpaa öljyä, hän toteaa.
– Samaan aikaan Moskova on yhä haluttomampi puuttumaan Syyrian sisäisiin asioihin sen enempää sotilaallisesti kuin taloudellisesti. Se keskittyy ennemminkin vakuuttamaan osapuolet siitä, että tilanne ei saa kärjistyä. Loppujen lopuksi Venäjä haluaa minimoida kaikki häiriötekijät, sillä painopiste on Ukrainassa, joka kuluttaa lähes kaikki sen resurssit.