Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, maan talous syöksyi. Keskuspankki ja valtiovarainministeriö saivat korjattua tilanteen suhteellisen nopeasti, mutta nyt maata uhkaa entistäkin suurempi talouskriisi. Asiasta uutisoi The Economist.
Kuluneen vuoden aikana harvalla valuutalla on mennyt huonommin kuin ruplalla. Vuosi sitten eurolla sai vajaat 60 ruplaa, kun taas tänään samalla summalla saa yli 100 ruplaa. Venäläisille vahva rupla on symboloinut vahvaa Venäjää, mutta inflaation kiihtyessä jännitteet Venäjän valtionhallinnossa kasvavat. Keskuspankki ja valtiovarainministeriö ovat kääntymässä toisiaan vastaan.
Sodan alkuvaiheissa Venäjän talousosaajilla oli yksi tehtävä, ja se oli estää talousromahdus. Tämä onnistui vaikeuttamalla rahan nostamista, estämällä rahan siirtäminen ulkomaille ja kaksinkertaistamalla ohjauskorko. Kun vientitulot öljystä ja kaasusta samalla kasvoivat, riitti Venäjällä runsaasti rahaa niin sotakoneiston ylläpitämiseen kuin anteliaisiin sosiaaliturvamaksuihin.
Energian vientitulot vahvistivat myös ruplaa, jonka nousu taas vähensi tuontituotteiden kustannuksia ja inflaatiota. Tämä taas mahdollisti keskuspankille ohjauskoron laskemisen, mikä vauhditti talouden laajentumista. Viime viikolla presidentti Vladimir Putin totesikin, että Venäjän talouden elvytysvaihe on ohi.
Nyt edessä on kuitenkin vaikeuksia. Lähestyvien presidentinvaalien vuoksi valtiovarainministeriö haluaa tukea taloutta menolisäyksillä. Sosiaaliturvamenoja halutaan lisätä ja puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta halutaan nostaa 3,9 prosentista kuuteen prosenttiin. Keskuspankki ei kuitenkaan halua enää auttaa valtiovarainministeriöitä tässä tavoitteessa.
Ongelman juurisyy on rupla. Yrityksistä huolimatta Venäjän liike-elämä siirtää yhä varallisuuttaan ulkomaille. Öljyn matala maailmanmarkkinahinta on vähentänyt vientituloja, mutta samaan aikaan pakotteiden takia kaikkea mikrosiruista virvoitusjuomiin on tuotava ulkomailta. Epätasapainossa oleva kauppatase on nostanut ulkomaisten valuuttojen kysyntää, joka heikentää ruplaa.
Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina varoitti hiljattain, että heikkenevä rupla yhdessä lisääntyvien valtion menojen kanssa vauhdittaa inflaatiota. Kulutustarvikkeiden hinnat ovat nousseet 5,5 prosenttia alkuvuoteen verrattuna. Tuottavuus ei ole kasvanut, mutta palkat ovat nimellisesti nousseet 50 prosenttia.
Laukalla oleva inflaatio pakotti elo-syyskuussa keskuspankin nostamaan ohjauskorkoaan yhteensä 4,5 prosentilla. Tavoitteena on, että noussut korkotaso kannustaa ulkomaisia sijoittajia ostamaan ruplia sekä vähentää tuontituotteiden kysyntää kotimarkkinoilla. Tässä keskuspankin sukset menevät kuitenkin ristiin valtiovarainministeriön kanssa.
Korkeampi korkotaso tarkoittaa hitaampaa talouskasvua, suurempaa työttömyyttä ja pienempiä palkankorotuksia. Putin on itse kehottanut virkamiehiä keksimään nykytilanteelle luovia vaihtoehtoja, kuten ruplan tiukempaa kontrollia ja energiaviennin lisäämistä. Kumpikaan tuskin tuo toivottuja tuloksia.
Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Venäjän varavaltiovarainministeri Alexei Moisejev vihjasi pääomaliikkeiden rajoitusten olevan harkinnassa.
Yksi vaihtoehto olisi käyttää Kremlin ulkomaisia valuuttavarantoja. Tässä ongelmaksi nousee se, että yli puolet näistä varannoista on jäädytetty pakotteilla. Toisenkin puoliskon hyödyntäminen on hankalaa, sillä iso osa niistä on instituutioissa ja yrityksissä, jotka ovat pakotteiden alaisia. Varantojen siirtäminen olisi siis erittäin hankalaa, eikä niitä olisi muutenkaan tarpeeksi ruplan vakauttamiseen.
Vaikka öljyn hinta onkin noussut, olisi tilanteen vakauttaminen energiaviennin lisäämisellä silti hankalaa. Analyytikkojen mukaan öljyn hinta kääntynee ensi vuonna taas laskuun, ja uusien energiamarkkinoiden löytäminen Euroopan tilalle on helpommin sanottu kuin tehty. Viime vuoden syyskuussa Venäjä vei Eurooppaan energiaa 290 miljardin ruplan edestä, kun taas tänä vuonna summa on pudonnut 79 miljardiin.
Inflaation kiihtyessä valtionvarainministeriö ja keskuspankki päätynevät tukkanuottasille. Houkutus lisätä valtion menoja ennen presidentinvaaleja joko kiihdyttää inflaatiota tai pakottaa keskuspankin reagoimaan koronnostoilla.
Toki Putinilla on vielä yksivaihtoehto: Leikata kasvavia puolustusmenoja. Tähän vaihtoehtoon Venäjän presidentti tuskin kuitenkaan tarttuu.
