Jos Yhdysvaltain erityisedustaja Steve Witkoffin niin sanottu rauhansuunnitelma johtaisi Ukrainan kannalta epäedullisten rauhanehtojen hyväksymiseen, Eurooppa altistuisi uusille turvallisuusuhille ja suistuisi entistä täydellisemmin sivuraiteelle kansainvälisessä politiikassa.
Witkoffin suunnitelma on brittiläisen veteraanidiplomaatin, professori Tim Willasey-Wilseyn mielestä poikkeuksellisen heppoinen eikä kestä syvällisempää tarkastelua. Hän luonnehtii sitä tässä analyysissaan jopa absurdiksi.
Euroopan on hänen mukaansa kuitenkin täytynyt teeskennellä suhtautuvansa neuvotteluihin vakavasti, koska se ei ole halunnut provosoida Donald Trumpia vastatoimiin, kuten Ukrainalle toimitettavan tiedusteluinformaation jäädyttämiseen tai jopa pakotteisiin Euroopalle.
– Eurooppa voi syyttää vain itseään. Trumpin ihailu Vladimir Putinia kohtaan on ollut ilmeistä ensimmäisen kautensa alusta alkaen, Willasey-Wilsey sanoo Royal United Services Instituten julkaisemassa artikkelissa.
Sen sijaan, että eurooppalaiset johtajat ovat ilmeisesti kannustaneet Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä myönnytyksiin, heidän olisi pitänyt Willasey-Wilseyn mukaan matkustaa heti Trumpin toisen kauden alkaessa Washingtoniin ja tarjoutua ottamaan vastuun Ukrainan tukemisesta itselleen.
Näin siksi, että Ukrainan tulevaisuus on koko Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä asia.
He olisivat voineet pahoitella sitä, että USA on joutunut kantamaan niin ison osan Ukrainan tukemisen taloudellisesta taakasta, ja samalla pyytää, että Trumpin hallinto jatkaisi tiedustelutietojen antamista Ukrainalle sekä sallisi Euroopan ostaa jatkossakin ostaa amerikkalaisia aseita toimitettavaksi Ukrainaan ja tarjoaisi raskasta lentokuljetuskapasiteettia, kunnes Eurooppa on hankkinut itselleen riittävän kaluston ja koulutuksen.
Euroopan tosiasiallinen tuki Ukrainalle on ollut Willasey-Wilseyn mielestä toistaiseksi aivan liian vaatimatonta muutamaa poikkeusta – Baltian maita, Puolaa ja Suomea – lukuun ottamatta. Britannian ote on hänen mukaansa vakavasti lipsumassa työväenpuoluetta edustavan Keir Starmerin hallituksen ilmaistua asettavansa terveys- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisen maanpuolustuksen edelle.
Ukrainan kannalta huono rauhansopimus olisi Euroopalle monin tavoin vahingollinen, Willasey-Wilsey arvioi. Olisi ensinnäkin hyvin mahdollista, että Venäjä hyökkäisi viimeistään kolmen–neljän vuoden varustautumisen jälkeen uudelleen Ukrainaan.
Toiseksi se saattaisi nakertaa Georgiaa, Moldovaa ja jopa Baltian maiden itäisiä reuna-alueita erilaisin hybridivaikuttamisen keinoin.
– Huono sopimus lisää siis huomattavasti sitä mahdollisuutta, että Eurooppa joutuu jonain päivänä taistelemaan Venäjää vastaa – tai todennäköisemmin alistumaan sille, hän ennustaa.
On hänen mielestään hyvin mahdollista, että kolmen–neljän vuoden kuluttua Ranskan johdossa on äärioikeistoa edustava Marine Le Pen ja Britannian pääministerinä Nigel Farage, joiden Putin-sympatiat ovat yleisesti tiedossa. Myös siksi olisi ryhdistäydyttävä toimimaan ennen kuin on liian myöhäistä.
