Työllisyyttä on pyritty nostamaan viemällä työvoimapalveluja kohti niin sanottua pohjoismaista mallia. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on kuitenkin johtanut Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan kaavamaiseen palveluprosessiin, joka ei huomioi yksilöiden erilaisia tarpeita ja kohdentaa TE-palveluiden henkilöstöresurssit tehottomasti.
VTV on tarkastanut toukokuussa 2022 käyttöönotettua työvoimapalvelumallia ja muita vaikeasti työllistyvien työvoimapalveluita. Tarkastuksessa arvioitiin, onko pohjoismainen työvoimapalvelumalli saavuttanut tavoitteitaan ensimmäisen toimintavuotensa aikana.
Palvelumallin tavoitteena on tukea yksilöllistä työnhakua aiempaa varhaisemmin ja tiiviimmin sekä lisätä omatoimista työnhakua määrällisen työnhakuvelvoitteen avulla.
Tarkastusviraston mukaan riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi uuden palvelumallin mukaisia työnhakijoiden haastatteluja ja keskusteluja järjestettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes puolet vähemmän kuin oli tarkoitus.
– Työnhakijoiden kanssa käytävät keskustelut myös viivästyivät tavoiteaikataulusta, ja niihin oli käytettävissä liian vähän aikaa. Lähipalvelu jäi odotettua vähäisemmäksi.
Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että työnhakuprosessi on liian samanlainen työnhakijoiden välillä. Kaavamainen palveluprosessi ei kohdenna TE-palveluiden resursseja tehokkaasti työllisyyden edistämiseen, koska se ei huomioi työnhakijoiden vaihtelevia tilanteita ja palvelutarpeita.
– Kaavamainen prosessi johtaa tällä hetkellä omatoimisten työnhakijoiden ylipalveluun ja vaikeasti työllistyvien alipalveluun, sillä vaikeasti työllistyvien tarvitsemaan tiiviiseen tukeen ei jää riittävästi resursseja, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka kertoo.
Omatoimista työnhakua on pyritty lisäämään käyttöönotetulla määrällisellä työnhakuvelvollisuudella. Sen mukaisesti työttömän työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Ensimmäisenä vuonna työnhakijat hakivat työpaikkoja kuitenkin vain kymmenen prosenttia ennakoidusta määrästä.
– TE-asiantuntijat eivät aseta työnhakuvelvollisuutta yhdenmukaisin kriteerein, koska he kokevat työnhakuvelvoitteen asettamisen monimutkaiseksi ja ohjeistukset monitulkintaisiksi. Vaihtelevien kriteerien vuoksi työnhakijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, Pulkka sanoo.
Tarkastusviraston mukaan TE-palveluiden henkilöstöresurssit pitäisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin asiakkaiden palvelutarpeen mukaan. Lisäksi määrällistä työnhakuvelvollisuutta olisi yksinkertaistettava siten, että sen asettaminen olisi TE-asiantuntijoille yksiselitteistä.
Niin ikään tarkastuksessa havaittiin, että vaikeasti työllistyvät eivät saa tällä hetkellä tarvitsemiaan palveluja.
– Työttömyyden pitkittymisen taustalla on usein esimerkiksi terveyssyitä, mutta terveyspalvelujen jonot ovat pitkiä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi yhteistyössä huolehtia siitä, että vaikeasti työllistyvät ohjataan tarvitsemiinsa sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalveluihin, VTV toteaa.