Joka kolmas suomalainen on joutunut petosrikoksen uhriksi viimeisen vuoden aikana. Asia ilmenee vakuutuspalveluyritys Mysafetyn teettämästä tutkimuksesta.
Yleisin petoksen muoto on tietojen kalastelu. Joka viides petosrikos on puhelinhuijaus ja yhtä monta liittyvät nettiostoksiin ja harhaanjohtavaan mainontaan. Noin joka kymmenes petos on lasku- tai maksukorttihuijaus.
– Erityyppiset petosrikokset ovat yleistyneet ja tulevat valitettavasti yleistymään entisestään, Mysafetyn Suomen maajohtaja Johanna Abgottspon sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan joka toinen petos tapahtuu sähköpostitse. Muita yleisimpiä kanavia petoksille ovat tekstiviestit, puhelinsoitot ja sosiaalinen media.
– Joka kolmas suomalainen kertoo olevansa huolissaan petosrikoksista. Pelko korostuu 50–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Lähes joka toinen on myös huolissaan läheisen kuten vanhempien joutumisesta petosrikoksen uhriksi, Abgottspon kertoo.
Petosrikoksista suomalaiset pelkäävät eniten identiteettivarkautta ja toiseksi eniten maksukorttihuijausta.
Näin tunnistat ja vältät petoksen
Abgottsponin mukaan kaikista tärkeintä on tiedostaa petosrikollisuuden läsnäolo arjessa ja tunnistaa eri petostyypit. Erilaisiin huijauksiin voi törmätä missä ja milloin vaan. Voro ei myöskään pidä kesälomaa vaan yrittää hyödyntää lomailevien suomalaisten matalampaa valppaustasoa.
– Jos saat epäilyttävän viestin, tarkista onko lähettäjän sähköpostiosoite tai puhelinnumero aito. Huijarit pystyvät jäljittelemään aitojen lähettäjien nimiä jopa niin, että huijausviesti voi näkyä samassa viestinäkymässä saman nimiseltä oikealta lähettäjältä saatujen viestien kanssa. Petosviestit sisältävät yleensä linkin huijaussivustolle, jossa pyydetään henkilökohtaisia tietoja, kuten käyttäjätunnuksia, pankkitunnuksia tai maksukortin tietoja. Pohdi jokaisen hiemankin omituiselta tuntuvan viestin kohdalla, toimisiko tai viestisikö suomalainen viranomainen tai luotettava toimija näin.
Abgottsponin mukaan tarjouksiin, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta, tai viesteihin, joissa vaaditaan välitöntä toimintaa, kannattaa suhtautua suurella varauksella.
– Ylipäänsä hyvä nyrkkisääntö on, ettei pidä avata sähköpostitse tai tekstiviestitse tulleita epäilyttäviä linkkejä. Jos linkki on tullut sinulle sähköpostitse tai tekstiviestitse, älä kirjaudu tai tunnistaudu pankkitunnuksillasi mihinkään, sillä tämä on huijareiden keino kalastella henkilökohtaisia tietojasi sekä tavoitella pääsyä pankkitilillesi. Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi, joten älä anna tunnuksiasi kenellekään. Pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään, hän painottaa.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi, toimi näin
Mysafetyn kyselyyn vastanneista petoksen uhriksi joutuneista vain joka neljäs kertoo raportoineensa rikoksesta.
– Jos on tullut huijatuksi ei todellakaan tarvitse nolostua asiasta – petokset ovat nykyään todella sofistikoituja ja kuka vaan voi langeta niihin. Tärkeää olisi kuitenkin, että kaikki petokset ilmoitettaisiin eteenpäin, Abgottspon sanoo.
Abgottspon neuvoo, että ensimmäisenä on hyvä olla yhteydessä oman pankin asiakaspalveluun tai pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja. Seuraavaksi tulee tehdä rikosilmoitus poliisille.
Abgottspon arvioi, että petosten määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään.
– Tekoäly tuo rikollisille entistä hienompia työkaluja tehtailla petoksia. Jo nykyisin petosviestit ovat erittäin aidontuntuisia ja suomen kielikin on nopealla vilkaisulla lähes virheetöntä. Teknologian avulla niitä voidaan lähettää tuhansille vastaanottajille yhden napin painalluksella.
Pohjoismainen tutkimusyritys Novuksen Mysafetyn toimeksiannosta tekemä tutkimus toteutettiin nettipaneelina 14. helmikuuta – 3. maaliskuuta 2025. Kyselyyn vastasi 505 suomalaista, 503 ruotsalaista ja 500 norjalaista 18–79-vuotiasta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan 4,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
