Verkkouutiset

Suomi häviää houkuttelevuudessa Ruotsille, jossa ulkomaiset sairaanhoitajat saavat heti lähihoitajan pätevyyden. / LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA

Tämä helpottaisi sote-alan huutavaa työvoimapulaa

BLOGI

Filippiiniläinen sairaanhoitaja on nykykäytännön vuoksi Helsinki-Vantaalle laskeutuessaan vain hoiva-avustaja.
Tuomas Mänttäri
Tuomas Mänttäri
Kirjoittaja on Hyvinvointiala HALI ry:n työmarkkinajohtaja.

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi maanantaina 19. joulukuuta tarkastuskertomuksen työperäisestä maahanmuutosta. Tarkastuksessa selvitettiin erityisesti sote-alan tilannetta, sillä alaa vaivaa suuri työvoimapula, mutta toimenpiteet työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia.

Tarkastusvirasto esitti useita suosituksia, joita olisi tehtävä. Me Hyvinvointiala HALI ry:ssä kannatamme kaikkia esitettyjä keinoja. Suuri osa niistä on samoja, joita on HALIn ratkaisuvalikossa sote-alan työvoimapulan helpottamiseksi.

Ensinnäkin ammatinharjoittamisoikeus pitää saada nopeammin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat sote-alan ammattilaiset eivät voi saada suoraan työperusteista oleskelulupaa, vaan heidän on ensin saatava ammatinharjoittamisoikeus Valvirasta.

VTV:n tarkastuksen mukaan ammattioikeuden myöntämisprosesseja olisi nopeutettava oleskelulupaprosessin lisäksi. Huomion arvoista on myös se, että vaikka sote-työvoiman tarve on huutava, Valvira on myöntänyt ammattioikeudet vain noin 500 henkilölle vuonna 2021. Tämä määrä ei ole lainkaan riittävä.

VTV:n mukaan sote-alan osaamis- ja työvoimatarpeen ennakoinnille olisi luotava pysyvät käytännöt, tietopohjat ja organisointi. Lupaprosessiviranomaisten pitäisi sujuvoittaa työntekijöiden ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä lupaprosesseja ja kehittää asiakaslähtöisyyttä. Vastuuministeriöiden (sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö) olisi arvioitava myös kielitaitoa koskevan pykälän täsmentämistä ja sitä, minkä tasoista kielitaitoa sote-alan tehtävissä vaaditaan.

Tietysti jonkinlainen kielitaito pitää olla esimerkiksi vanhusten kanssa työskennellessä, mutta toisaalta kielen oppii parhaiten työtä tekemällä.

Olemme HALIssa jo pitkään tuoneet esiin, että Suomeen muuttaville sairaanhoitajille voisi olla suomalaiseen ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta tarjolla jo lähtömaassa ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille voitaisiin järjestää näyttökoe, jonka jälkeen he voisivat toimia vähintään lähihoitajina.

Nyt olemme tilanteessa, jossa filippiiniläinen sairaanhoitaja nousee Manilassa koneeseen sairaanhoitajana, mutta Helsinki-Vantaalle laskeutuessaan hän on hoiva-avustaja. Häviämme heti houkuttelevuudessa Ruotsille, jossa sairaanhoitajat saavat heti lähihoitajan pätevyyden. Mahdollisuuksia näyttökokeeseen pitäisi olla joustavasti tarjolla ympäri vuoden.

VTV korostaa, että ulkomaisten tutkintojen hyväksyttämistä Suomessa olisi nopeutettava. Saatavuusharkinnasta voitaisiin luopua ja perheenyhdistämisen tulorajoja laskea. Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi Suomelle merkittävä vetovoimatekijä. Maahanmuuttajien kielikoulutus voitaisiin vakinaistaa valtion rahoituksella. Yleistä kielikoetta pitäisi järjestää jatkuvasti, jotta sen suorittaminen olisi joustavaa.

Suomessa on paljon hyvää, ja moni meille työn perässä muuttanut viihtyy hyvin. Kilpailu tulijoista kuitenkin kiihtyy, eikä enää riitä puhdas ilma ja hyvä koulutus lapsille. Esimerkiksi Saksassa pyritään helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa höllentämällä maahantulorajoituksia ja helpottamalla perheenyhdistämistä.

Meidän täytyy yhteiskuntana kiriä joka saralla, jotta meille tuleva maahanmuuttaja viihtyy ja jää tänne töihin. Hyvin kotoutunut ja kohdeltu maahanmuuttaja puhuu meistä hyvää ja vetää toivottavasti mukanaan uusia tulijoita.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS