Useat pankit ovat ilmoittaneet alkavansa maksaa korkoa tavallisten käyttötilien talletuksille.
Tällä hetkellä suurista suomalaisista pankeista Handelsbanken maksaa käyttötilin talletuksille 0,5 prosentin (luvusta on vähennetty kolmen prosentin marginaali), S-pankki 0,3 prosentin (vähennetty kahden prosentin marginaali), Nordea 1. lokakuuta alkaen 0,25 prosentin, OP 1. marraskuuta alkaen 0,25 prosentin (vain omistaja-asiakkaille) ja Danske bank 1. marraskuuta alkaen 0,25 prosentin korkoa alle 10 000 euron suuruisille talletuksille.
Ennen koronnostoja monen pankin kohdalla käyttötilien korko oli nollassa eli talletuksille ei maksettu lainkaan korkoa.
Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Timo Rothovius arvioi Taloussanomille, että pankkien välillä onkin alkanut ”korkokisa”.
– Ja hyvä niin. Toivottavasti kilpailu edelleen kiristyy, jotta korot nousevat lähemmäksi markkinakorkoja, hän toteaa.
Rothoviuksen mukaan korkokilpailu on pankkien kannalta ymmärrettävää toimintaa.
– Pankkien ottolainaus markkinoilta on kallistunut huomattavasti viimeisen vuoden tai parin aikana, hän sanoo.
– Suhteessa muuhun ottolainaukseen on käyttelytileillä makaava raha edelleen erittäin edullista, vaikka sille maksettaisiin pientä korkoa. Näin on hyvin luonnollista, että pankit alkavat kilpailla myös talletustilien koroilla, Rothovius jatkaa.
Vaikka käyttötileillä oleville varoille maksettaisiin talletuskorkoa, tuottavampi tapa pitää säästöjä on siirtää ne korkeakorkoisemmalle määräaikaistilille.
– Käyttötilien korot ovat korotusten jälkeenkin edelleen hyvin alhaiset, joten vaikka suunta on oikea, käytännön merkitys on pieni, eikä käyttötiliä edelleenkään kannata ajatella sijoituskohteena, Rothovius sanoo Talsalle.
Rothoviuksen mukaan pankkien välisestä kilpailusta riippuu, kuinka korkealle tilien korot vielä nousevat.
