Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksellään 26. toukokuuta kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen ja vahvistanut Helsingin hallinto-oikeuden tuomion.
KHO hylkäsi väitteet sekä suorasta syrjinnästä että välillisestä syrjinnästätaloyhtiön käsitellessä osakkeenomistajan muutostyölupahakemusta. Kiinteistöliitto Uusimaa hoiti valitusprosessia taloyhtiön lukuun edunvalvontatoimena.
Asia käynnistyi, kun Kiinteistöliitto Uusimaan espoolainen jäsentaloyhtiö otti yhteyttä puhelinneuvontaan selvittääkseen velvollisuuksiaan, kun osakas oli tehnyt muutostyöilmoituksen esteettömyyttä parantavasta muutostyöstä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa vireillepanijana ollut osakkeenomistaja oli esittänyt, että asunto-osakeyhtiö on syrjinyt häntä hänen vammaisuutensa perusteella.
KHO:n ratkaisusta ilmenee, että huoneiston osakkeenomistaja on 16. marraskuuta 2022 tehnyt asunto-osakeyhtiön hallitukselle erilliset muutostyöilmoitukset, jotka ovat koskeneet asunnon ulko-ovelle asennettavaa pyörätuoliramppia sekä asunnon sisälle portaikkoon asennettavaa käsijohdetta. Asukas on kertonut tapauksesta aiemmin muun muassa Iltalehdessä.
Hänen mukaansa asunto-osakeyhtiön hallitus oli ensin asettanut rampin asennustöitä koskevan toimenpidekiellon ja tämän jälkeen tarjonnut toimenpidelupaa ehdollisena rivitaloasunnolle siten, että osakas sitoutuu vastaamaan kaikista muutostyöhön liittyvistä kustannuksista sekä huollosta ja talvikunnossapidosta.
Asunto-osakeyhtiön ehdollisena myöntämä näennäinen lupa loukkasi osakkeenomistajan mukaan hänen oikeuksiaan ja oli syrjivä. Asunto-osakeyhtiö myönsi luvan rampin ja käsijohteen asentamiselle ilman ehtoja vasta lautakunnan päätöksen jälkeen.
Lautakunta oli katsonut taloyhtiön evänneen osakkaan oikeuden yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuihin, kohtuullisiin mukautuksiin ja siten syrjineen hakijaa. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutostyöilmoituksen käsittelyn ensimmäisen vaiheen aikana asunto-osakeyhtiön hallituksen asettama ehdollinen lupa ei itsessään ole ollut välillisesti syrjivä.
Asunto-osakeyhtiö oli lisäksi käsittelyn myöhemmässä vaiheessa myöntänyt luvan yksipuolisella ilmoituksella. Selvityksen perusteella asiassa ei muutenkaan ole syntynyt perusteltua olettamaa siitä, että asunto-osakeyhtiön toiminnassa olisi kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletystä osakkeenomistajan vammaisuuteen perustuvasta välillisestä syrjinnästä.
Yhtiö menetteli asiassa annettujen ohjeiden ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
Keskeinen oikeuskysymys koski sitä, onko asunto-osakeyhtiö yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu palvelujen tarjoaja, jolla on velvollisuus tehdä kohtuulliset mukautukset osakkeenomistajan hyväksi. KHO katsoi, ettei asunto-osakeyhtiötä voida tässä yhteydessä pitää tahona, joka ammattimaisesti tarjoaa tavaroita tai palveluja yleisesti saataville.
Asunto-osakeyhtiö on lähtökohtaisesti väline osakkaiden omakustanteisen yhteisomistuksen järjestämiseen, eikä sen toiminta ulotu etukäteen rajatun henkilöpiirin ulkopuolelle – ellei yhtiö tarjoa tilojaan myös ulkopuolisille vuokralle.
Kohtuullisten mukautusten velvoitetta ei KHO:n näkemyksen mukaan seurannut myöskään YK:n vammaisyleissopimuksesta, sillä kyseisen asunto-osakeyhtiön tilat eivät ole sopimuksessa tarkoitettuja yleisölle avoimia tiloja.
KHO korosti lisäksi, että asunto-osakeyhtiöissä tehtäviä muutostöitä sekä niihin liittyviä menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sääntelee asunto-osakeyhtiölaki, jonka velvoitteet on otettava huomioon myös yhdenvertaisuuslain mukaista arviointia tehtäessä.
– Kyse oli jäsentaloyhtiöstämme ja katsoimme, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös oli niin räikeästi vastoin asunto-osakeyhtiölain säännöksiä koskien osakkeenomistajan muutostyöoikeutta ja kunnossapitovastuuta, että päätöksen jääminen voimaan olisi vaikeuttanut asunto- osakeyhtiölain ja yhdenvertaisuuslain yhteensovittamista ja jäsentaloyhtiöiden neuvontaa jatkossa. Siksi oli tärkeää saada tuomioistuimen linjaus yhdenvertaisuuslain 15 §:n soveltumisesta taloyhtiöihin ja kysymykseen, katsotaanko taloyhtiö kyseisen lain säännöksen tarkoittamaksi palveluntarjoajaksi, jolla olisi velvollisuus ns. kohtuullisiin mukautuksiin, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja Mia Pujals tiedotteessa.