”Taloutemme on kuin viimeisillä höyryillä ajava korttitalo”

Suomen valtiontalouden budjettialijäämä on muuttunut krooniseksi.
Rakenteellinen alijäämä on kasvanut viime vuosien aikana. / LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
Rakenteellinen alijäämä on kasvanut viime vuosien aikana. / LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi arvostelee perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindéniä (sd.), joka sanoi eduskunnassa olevansa ”mielellään valmis maksamaan enemmän veroja” hoitajien palkankorotusten maksamiseksi.

– Sanoo hän, jonka palkka maksetaan verovaroista. Oikeastihan hän ehdottaa niiden harvenevien nettoveronmaksajien kohtuuttomien verojen kiristämistä entisestään, Romakkaniemi kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomen budjettitasapaino on ollut negatiivinen vuodesta 2008 lähtien. Tilannetta oli saatu korjattua vuoteen 2018 mennessä, mutta nykyisen hallituspohjan aikana alijäämä on kasvanut.

– Taloutemme on kuin vanhojen menestyksen ja kasvun aikojen viimeisillä höyryillä kaasutteleva korttitalo. Jättimäisesti tällä vaalikaudella paisutetut pysyvät julkiset menot ovat ajaneet valtion talouden krooniseen seitsemän miljardin euron vuotuiseen alijäämään, joka maksetaan velalla, Romakkaniemi vertaa.

– Kun katsotaan koko julkista taloutta, niin sekä rakenteellinen alijäämä, että julkisen velan suhde kasvavat trendinomaisesti. Viimeiset 15 vuotta finanssikriisin jälkeen ovat olleet vaikeita ja velkaannuttu on. Mutta aina ennen on ollut suunnitelma sen kääntämiseksi.

Valtio on ottanut velkaa jotakuinkin nollakorolla, mutta se ei tule jatkumaan, joten Suomen korkomenot ja siten koko velkakuorma tulevat kasvamaan.

Suomi on laskenut korkotason pysyvän epärealistisen matalana eli alle prosentissa vielä vuonna 2026, vaikka kymmenen vuoden velkakirjan korko on jo nyt noin 1,3 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Juho Romakkaniemi kehottaa korjaamaan julkisen talouden tilannetta kohentamalla Suomen ulkoista kasvu- ja kustannuskilpailukykyä. Myös työnteon kannustavuutta ja ensisijaisuutta suhteessa sosiaaliturvaan tulisi vahvistaa.

Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Mainos